Tuotannon vastuullisuus näkyy yhä enemmän euroina tuottajan kukkarossa

Maitotilat saavat lisähintaa muun muassa luonnon monimuotoisuutta vahvistavista ja ilmastonmuutosta hillitsevistä toimista. Laiduntava lehmä lisää tutkitusti biodiversiteettiä. Kuva: Jaana Kankaanpää

Ennen riitti, että maitotila tuotti paljon litroja, joiden rasva- ja valkuaisprosentit olivat korkeat. Nykyään maidon hinnassa painaa yhä enemmän tuottajan työ ympäristön ja eläinten hyvinvoinnin eteen.

Sekä Arla että Valio ovat ottamassa käyttöön uutta hinnoittelumallia. Molemmilla mukana on paljon uusia ympäristökriteerejä.

Periaate on molemmilla sama: eri toimenpiteitä valitsemalla voi kartuttaa hintalisää useaan senttiin asti maitolitraa kohti.

Arla Suomi julkisti uudet kestävän kehityksen kannustimensa tiistaina.

Kriteerit ovat samat kaikissa seitsemässä maassa, joissa Arla Foods toimii, hankintajohtaja Sami Kilpeläinen kertoo. Suomessa ne otetaan käyttöön huhtikuun alussa, muualla heinäkuussa.

Arlan tiloilla on jo ennestään ollut käytössä kahden sentin niin kutsuttu laatukylttilisä. Sen vaatimukset sisältävät muun muassa vasikoiden hyvinvointiin sekä lehmien liikkumiseen ja ruokintaan liittyviä asioita.

Uusi järjestelmä tulee vanhan päälle osana hinnoittelumuutoksia. Siihen sisältyy 19 kestävän kehityksen toimenpidettä, joista tuottaja valitsee itselleen sopivat.

Toimenpiteet on pisteytetty eri painoarvoilla. Maksimissaan tila voi saada kokoon 80 pistettä. Myöhemmin määrä nostetaan sataan.

Yksi piste tuo 0,03 senttiä lisää maidon hintaan. Enimmillään lisähintaa voi aluksi saada 2,4 senttiä litralta. ”Keskivertotilalle se voi tarkoittaa jopa kymmeniätuhansia euroja vuodessa”, Kilpeläinen kertoo.

Hän toteaa, että osa tiloista on jo laskenut voivansa toteuttaa toimenpiteitä ainakin 65–70 pisteen arvosta.

Arlan kestävän kehityksen kannustimissa korostuvat muun muassa ruokinnan tehokkuus ja lannoitteiden ja pellon käyttöön liittyvät ratkaisut. Kilpeläinen toteaa, että kriteerit palkitsevat tehokkaasta tuotannosta. Hyvä sato sitoo parhaiten hiiltä ja korkea maitotuotos antaa parhaan vastineen rehulle.

Yksi kriteeri on soijaton ruokinta. Suomessa se on ollut arkea jo vuosia, monessa muussa Euroopan maassa ei.

Biodiversiteettiä vahvistavat toimet ja hiiliviljely kuuluvat valittaviin toimiin, samoin lannan käsittely esimerkiksi biokaasuksi. Uusiutuvan sähkön käytöstä ja tuottajan osaamisen lisäämisestä palkitaan myös.

Uudessa hinnoittelussa hyödynnetään maitotilojen toimittamia dokumentteja sekä Climate Check -ilmastokartoitusten tuloksia.

Ilmastokartoitukset Arla aloitti vuonna 2020. Jokaiselta arlalaiselta tilalta on olemassa tarkat päästötiedot.

Kartoitus antoi heti kiinnostavia tuloksia: kun tuottajat tiedostivat, missä voisivat parantaa, Arla Suomi -yhteistyöryhmän 400 tilan päästöt laskivat heti ensimmäisenä vuonna neljä prosenttia.

Valio uudistaa maitotilojen vastuullisuusohjelmansa toukokuun alusta lukien.

Valiolaisille maitotiloille maksettava vastuullisuuslisä on tällä hetkellä kaksi senttiä maitolitralta, alkutuotantojohtaja Ilkka Pohjamo kertoo. Pian tilojen on mahdollista koostaa uusista vapaaehtoisista toimenpiteistä yksi lisäsentti.

Toukokuusta alkaen tilat voivat saada hintalisää lehmien laiduntamisesta ja ulkoilusta, luonnon monimuotoisuutta tukevasta viljelystä ja tilan hiilijalanjäljen pienentämiseen tähtäävästä työstä.

Noin 80 prosenttia Suomessa tuotetusta maidosta on valiolaisten tilojen tuottamaa.

Kaikki 3 700 Valion maidontuottajaa ovat tällä hetkellä vastuullisuusohjelman piirissä, Pohjamo kertoo. Mahdollisimman korkeaa osallistumisastetta tavoitellaan myös nyt uudistettavalle vastuullisuusohjelmalle.

Uudistuksen jälkeen Valio maksaa omistajilleen eli maitotiloille lähes 50 miljoonaa euroa lainsäädännön vaatimukset ylittävistä toimenpiteistä.

”Esimerkiksi 45 lehmän keskikokoinen tila saa nykyisellään 8 000 euroa vastuullisuuslisää. Uudistuksen myötä lisä on mahdollista nostaa 12 000 euroon.”

Valion vastuullisuusohjelma käynnistyi vuonna 2018.

Tilat ovat saaneet korvausta eläinten hyvinvointia parantavista toimenpiteistä. Kriteerien täyttäminen on edellyttänyt esimerkiksi eläinlääkärikäyntejä, lehmien suunnitelmallista terveydenhuoltoa ja hyvinvoinnin systemaattista seurantaa. Nautojen terveydenhuoltotyötä seurataan kansallisen ja sertifioidun Naseva-järjestelmän avulla.

Neljä vuotta sitten Valio asetti tavoitteeksi, että kaikki valiolaiset maitotilat sitoutuvat vastuullisuusohjelman edellyttämiin tekoihin vuoteen 2021 mennessä. Tavoite on saavutettu, joten ohjelmaa kehitetään eteenpäin.

Eläinten hyvinvointi pysyy keskeisenä tekijänä jatkossakin.

Valiolaisista tiloista reilut 70 prosenttia laiduntaa karjaansa ja noin 80 prosentilla tiloista on joko laidunnus tai jaloittelutarha. Valio pyrkii siihen, että jatkossa laidunnus ja ulkoilu lisääntyisivät reippaasti.

Yli 1 900 valiolaista maitotilaa on ottanut käyttöön Valio Carbo -hiilijalanjälkilaskurin ja hiiliviljelykoulutuksiin on osallistunut noin tuhat maitotilaa. Sekä hiilijalanjälkilaskennasta että hiiliviljelytoimenpiteistä voi jatkossa saada korvausta.