Siipikarja-ala tasapainoilee ristiriitaisten paineiden keskellä

Suomen Siipikarjaliiton toimisto on Loimaan keskustassa. Kuva: Sanne Katainen

Siipikarja-alalla on takana rankka jakso. Taloudellisesti tiukat ajat olivat syöneet tilojen puskureita, ja sitten tulivat IB-virus, lintuinfluenssa ja heikko viljasato.

Aika hankala aika aloittaa Suomen Siipikarjaliiton toiminnanjohtajana!

Alan asiantuntijajärjestön vetäjänä on elokuun alusta alkaen toiminut agrologi (AMK) Veera Lehtilä. Rauhallisen oloinen pohdiskelija ei maalaile kauhukuvia vaan luottaa alaan vankasti.

Niin broileri-, kalkkuna- kuin kananmunaketjussakin toimii todella kovia, aikaansa tarkasti seuraavia ammattilaisia, hän muistuttaa. Lisäksi kananmunat ja siipikarjanliha maistuvat suomalaisille tasaisen hyvin.

Vahva valtti on myös tuotteiden turvallisuus. ”Maailmassa ei ole montaa muuta maata, joissa voi turvallisin mielin käsitellä raakaa siipikarjalihaa tai syödä raakaa kananmunaa.”

Veera Lehtilä on ylpeä Suomen siipikarja-alasta ja sen kovista ammattilaisista. Kuva: Sanne Katainen

Kuluvan vuoden ehkä kovin isku oli IB-viruksen rantautuminen Suomeen. Tauti aiheutti joillekin kananmuna- ja broilertiloille vain pienen notkahduksen tuotantoon, toisille taas ison pudotuksen ja valtavat tappiot.

Hurjaa oli myös kuluttajien reaktio: rokotevastaiset piirit alkoivat pommittaa alan toimijoita somessa ja suorin yhteydenotoin.

Lehtilä toteaa, että median toiminta on nykyään niin nopeaa, että mikä tahansa mielipide voi saada äärettömän nopeasti julkisuutta, täysin riippumatta siitä, onko sen takana minkäänlaista faktaa.

Osa kuluttajista vaati tiukkaan sävyyn, että kanoja ei saa rokottaa. ”Vaikka tauti on maailmalla todella yleinen ja monessa muussa maassa sitä vastaan on rokotettu vuosia”, Lehtilä huomauttaa.

Hän korostaa, että rokottaminen on ennaltaehkäisevää terveydenhoitoa ja siten yksi tapa varmistaa kanojen hyvinvointi. ”Aiemmin korostettiin eläinten hyvinvointia, mutta yhdessä yössä se muuttuikin monelle täysin merkityksettömäksi!”

”Suomessa ihmisillä on kattava rokoteohjelma ja monet aiemmin erittäin vakavat taudit on saatu kitkettyä. Jos ihmisten rokottaminen on hyvä asia, miksi eläinten rokottaminen olisi paha?”

Lehtilä on ylpeä siitä, miten ala reagoi uuteen tautiin. Toimijat avasivat keskusteluyhteydet heti, päätös rokotusten aloittamisesta tehtiin nopeasti, rokotteet hankittiin Suomeen ja rokotusohjelma alkoi. Vaikka kaikki oli toimijoille täysin uutta, kaikki sujui.

Lehtilä korostaa, että jokainen vastuullinen tuottaja noudattaa nyt rokotusohjelmaa. Niiden toimintaa hän ei kommentoi, jotka somessa mainostavat kanojensa olevan rokottamattomia.

Lintuinfluenssa oli toinen asia, joka hätkähdytti siipikarjaväkeä. Vaikka sen vaarallisuus on ymmärretty jo kauan ja tilojen bioturvallisuus on erittäin tiukka, kasvanut uhka pelottaa monia. Onneksi tauti on edelleen pystytty pitämään poissa tuotantotiloista.

Kolmas mahdollinen uhka on eläinaktivismi. Ruotsista on kantautunut huolestuttavia tietoja etenkin broilerituotantoa kohtaan suuntautuvasta paineesta.

Puhutaan esimerkiksi siitä, että broilerit on jalostettu kasvamaan liian nopeasti, mikä aiheuttaa niille kärsimystä.

Lehtilä huomauttaa, että jalostustoimintaa arvostelevat monesti muistelevat mennyttä aikaa. ”Aiemmin jalostettiin tuotanto edellä. Se on tärkeä nytkin, mutta rinnalle on tullut valtavasti muita kriteerejä, muun muassa terveys, luonne ja ekologisuus.”

Siipikarjaliitto on mukana Luonnonvarakeskuksen tutkimushankkeessa, jossa selvitetään hidaskasvuisten broilereiden käyttöä tuotannossa.

Lehtilä muistuttaa, että eläinjalostus on hidasta ja kallista. ”Jos halutaan hyviä muutoksia, niille on annettava aikaa. Maataloudessa laiva ei käänny nopeasti.”

Hötkyillä ei siis pidä. Yksi kärki edellä eteneminen johtaa helposti siihen, että muut tärkeät asiat jäävät jalkoihin ja kokonaisuus hajoaa käsiin.

”Tuotannossa on koko ajan muistettava niin eläinten terveys ja hyvinvointi kuin myös ihmiset, ympäristö ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus. Taloudellinen kannattavuus on edellytys sille, että ihmiset ja eläimet voivat hyvin.”

Siipikarjaliitolla on yli satavuotinen historia.  Kuva: Sanne Katainen

Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto EFSA julkisti aiemmin tänä vuonna koosteen siipikarjan hyvinvoinnista EU:ssa. Sen sisältö hämmensi suomalaista siipikarjaväkeä – monia raportin esille nostamia ongelmia ei meillä kerta kaikkiaan ole.

Lehtilän mukaan on aikamoinen haaste, että laajassa EU:ssa, missä erot esimerkiksi eteläisten jäsenmaiden ja Skandinavian välillä ovat valtavat, pystytään ottamaan eri maiden haasteet ja edellytykset tasapuolisesti huomioon.

”Ettei säädellä kilpailukykyä hengiltä.”