EU-viraston linjaus huolestuttaa Suomen siipikarjaväkeä – ”Ei ymmärretä tuotantomme erityispiirteitä”

Suomessa broilerihallien ilman laatua, lämpötilaa ja kosteutta säädellään ja valvotaan tarkkaan. Tautisuojaus on tiukka. Kuva: Johannes Tervo

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA julkaisi viime viikolla raportin siipikarjan hyvinvoinnista EU:ssa.

Raportti on osa pohjatyötä, jota tehdään komission Farm to Fork -strategiassa määriteltyä eläinten hyvinvointilainsäädännön uudistamista varten.

Raporttiin on kerätty sekä munivien kanojen että lihasiipikarjan hyvinvointia koskevia tutkimuksia ja annettu niiden pohjalta suosituksia.

Suomessa raportti on nostattanut kovan keskustelun. Alan toimijat katsovat, ettei raportissa ymmärretä suomalaisen tuotannon erityspiirteitä.

Yksi esimerkki meille sopimattomista suosituksista liittyy eläintiheyteen broilerikasvatuksessa, Siipikarjaliiton toiminnanjohtaja Hanna Hamina ja MTK:n asiantuntijaeläinlääkäri Leena Suojala sanovat.

Suomessa broilerien tiheys on kasvatuksen loppuvaiheessa 40–42 kiloa neliömetrillä.

EFSAn uusi suositus on 11 kiloa neliömetrillä. Virasto katsoo, että mitä suurempi eläintiheys, sen heikompi jalkapohjaterveys.

Jalkapohjat ovat kansainvälisesti tunnustettu broilerien hyvinvoinnin mittari. Hallin heikot olot näkyvät nopeasti lisääntyneinä ihotulehduksina jalkapohjissa.

Suomessa broilerien jalkapohjaterveyttä seurataan teurastamoissa systemaattisesti. Tulokset julkaistaan kaikkien nähtäviksi ja ne ovat EU:n mittakaavassa kärkiluokkaa.

Eläintiheys ei siis meillä heikennä jalkapohjaterveyttä.

Suomalainen eläintiheys voi kuulostaa suurelta, jos sen taustoja ei tunne.

Muualla EU:ssa parvien harventaminen on hyvin yleinen käytäntö. Se tarkoittaa, että lintuja kasvatetaan esimerkiksi neljä viikkoa ja sitten niistä poistetaan esimerkiksi viidennes. Jonkin ajan kuluttua taas osa poimitaan pois ja tätä rataa jatketaan.

Näin samasta parvesta saadaan paljon enemmän lihaa kuin Suomen mallissa.

Jokainen harvennus on linnuille stressitekijä, jo tapahtumana itsessään mutta myös siksi, että lintuja paastotetaan ennen sitä.

Suomessa koko parvi kasvaa alusta loppuun yhdessä.

Meillä katsotaan, että harventamiseen liittyisi aivan liian suuria terveys-, hyvinvointi- ja elintarvikehygieniariskejä. Harvennus kasvattaa esimerkiksi kampylobakteeririskiä.

”Meillä on menty jo vuosikymmenet eläinten terveys edellä”, Hamina toteaa. ”Se on meillä olennainen osa eläinten hyvinvointia, eikä meillä edes ole sellaisia hyvinvointiongelmia kuin monessa muussa Euroopan maassa.”

EFSA suosittelee myös ulkoilumahdollisuutta kaikelle siipikarjalle, niin broilereille kuin muniville kanoille. Käytännössä vaadittaisiin katettua ulkoilualuetta ja luukkuja, joista linnut pääsevät ulos.

Vaatimus olisi isossa ristiriidassa Suomen tarkan tautisuojauksen kannalta.

Jyrsijät pääsisivät luukuista sisään, jolloin salmonellariski kasvaisi. Linnut olisivat alttiita myös lintuinfluenssalle ja monille muille taudeille.

Entä miten broilerihallien lämmitystä ylläpidetään, jos luukut ovat auki?

”EU:ssa on unohdettu, että meillä ulkolämpötila voi vaihdella 70 astetta vuoden aikana”, Hamina sanoo.

Hamina ja Suojala pelkäävät, että raportista, johon on listattu siipikarjan kaikki mahdolliset hyvinvointiongelmat kaikissa mahdollisissa olosuhteissa, tulee poliittinen lyömäase maataloutta vastaan.

”On toki hyvä, että lainsäädäntöä uudistetaan, mutta eri maiden tuotantotavat ja sijainti pitää ottaa huomioon”, Hamina sanoo.

Lisäksi raportti ei ota millään lailla huomioon suositusten kustannusvaikutuksia eikä niiden vaikutusta kilpailukykyyn.

”Meille tulee jo nyt EU:n ulkopuolelta valtavasti siipikarjanlihaa. Tämä on myös iso kauppapoliittinen kysymys”, Hamina sanoo.

MTK ja Siipikarjaliitto aikovat lähettää asiasta kannanoton EU:n suuntaan yhdessä ruotsalaisten kanssa.