
Elintarvikeketjun yhteiset kustannusindeksit kertoisivat, kun hintaneuvottelut on tarpeen avata kesken jakson
Elintarvikemarkkinavaltuutetun mukaan Suomen elintarvikeketjuun tarvitaan pikaisesti yhteisiä kustannusindeksejä. Niiden kehittäminen sopisi valtuutetun mielestä esimerkiksi maa- ja metsätalousministeriön organisoitavaksi.
Monien elintarviketuotannon alojen kustannukset ovat nousseet ennalta arvaamattomasti tänä vuonna. Esimerkiksi kasvihuonetuotanto vähenee tulevana talvena. Kuva: PasiLeinoElintarvikemarkkinavaltuutettu Olli Wikberg on julkaissut ehdotuksen, jonka tarkoitus on ohjata elintarvikeketjun toimijoita kehittämään pikaisesti elintarviketalouden kustannusindeksejä.
Indeksi on suhdeluku, jonka avulla pystytään seuraamaan useiden tekijöiden yhteenlaskettua muutosta. Esimerkiksi kuluttajahintaindeksi kuvaa tavaroiden ja palveluiden hintakehitystä ja sitä käytetään inflaation mittarina.
Elintarviketalouden kustannusindeksit kuvaisivat elintarvikeketjun kustannuskehitystä. Indeksejä tarvittaisiin useampi, koska kustannusten nousu vaikuttaa esimerkiksi maatalouden tuotantosuuntiin eri tavoin. Myös teollisuuden tuottamien elintarvikkeiden kustannusrakenteissa on eroja, muistuttaa Elintarvikemarkkinavaltuutetun toimisto ETMV tiedotteessaan.
Kustannusindeksejä voitaisiin hyödyntää esimerkiksi silloin, kun tuotantoketjun kustannukset muuttuvat yhtäkkiä niin paljon, että se muuttaa koko ketjun toimintaedellytyksiä. Indeksien avulla voitaisiin esimerkiksi osoittaa, milloin neuvottelut hintojen tarkistamisesta olisi tarpeen avata hintajakson aikana.
Akuuttiin kriisiin kustannusindekseistä tuskin olisi apua, elintarvikemarkkinavaltuutettu Olli Wikberg toteaa. Kuva: Sanne KatainenKustannusindeksit ovat monimutkaisia ja niiden kehittäminen vaatisi paljon työtä tutkijoilta sekä muilta asiantuntijoilta. Tärkeää olisi, että kehitystyössä olisi mukana kaikkien ketjun toimijoiden edustajia.
Wikbergin mukaan selkeintä olisi kytkeä kehittämiseen mukaan ketjun edustajien lisäksi jokin tutkimuslaitos, jotta tarvittava taustaselvitys tulee tehtyä kunnolla ja perusteellisesti. Akuuttiin kriisiin indekseistä tuskin olisi apua.
”Nopeita ratkaisuja tähän tuskin helpolla löytyy, joten akuuttia apua nykyiseen kriisiin näistä indekseistä ei välttämättä ole saatavissa”, Wikberg toteaa.
Hänen mukaansa hyviä malleja voi löytyä maailmalta, mutta joka tapauksessa selvitystyö ja indeksien rakentaminen vie aikaa ja resursseja. Toteuttamiseen tarvittaisiin ensinnäkin taho, joka ottaa vastuun asiasta ja ryhtyy toimeen.
Wikbergin mielestävä tehtävä sopisi selkeimmin maa- ja metsätalousministeriölle, joka voisi antaa toimeksiannon esimerkiksi jollekin tutkimuslaitokselle, joka ottaisi ketjun osapuolet mukaan.
”Itse pidämme asiaa tärkeänä, mutta esimerkiksi meillä ei hyvin pienenä toimijana ole riittäviä resursseja käytettävissä, jotta voisimme asiaa itse hoitaa”, Wikberg toteaa.
Ehdotuksen taustalla on muun muassa aiemmin tänä vuonna julkaistu, Kyösti Arovuoren tekemä Elintarvikeketjun sopimusrakenteet -selvitys, jonka alan etujärjestöt yhdessä tilasivat.
Elintarvikemarkkinavaltuutetun tavoitteena on parantaa alan markkinoiden toimivuutta ja estää hyvien liiketapojen vastaisia käytäntöjä. Valtuutetun toimisto on Ruokaviraston yhteydessä. Tehtävää hoitaa tällä hetkellä oikeustieteen tohtori, varatuomari Olli Wikberg, joka aloitti viisivuotiskautensa kolme vuotta sitten.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat









