Lihan tuonnissa kasvua ‒ yritykset nihkeitä kertomaan raaka-aineen kotimaisuusastetta

Vapaaporsitus on yleistynyt Suomessa viime vuosina.  Kuva: Johannes Tervo

Lihan tuonti ulkomailta on kasvanut tänä vuonna hieman edellisvuotisesta. Tammi-kesäkuun aikana Suomeen tuotiin Kantarin lihabarometrin mukaan 35,9 miljoonaa kiloa lihaa. Viime vuonna samaan aikaan määrä oli 34,3 miljoonaa kiloa.

Eniten on kasvanut sian- ja siipikarjan tuonti, naudan ja lampaan tuonti on vähentynyt hieman.

Kasvun taustalla arvellaan olevan horeca-sektorin lisääntynyt tarve, mutta virallista tietoa siitä, mihin tuontiliha päätyy, ei ole saatavilla, Kantarista kerrotaan.

Isoista lihataloista Atria ja Snellman kertovat MT:lle käyttävänsä tuotteissaan vain kotimaista lihaa. HKScanilla tuontilihan osuus on noin prosentti liharaaka-aineesta.

Tämä muodostuu esimerkiksi Uudesta-Seelannista tuotavasta riistasta sekä konsernin omilta tuotantolaitoksilta Virosta ja Ruotsista tuotavista valmiista tuotteista kuten lihapullista ja broilerituotteista.

”HK- ja Kariniemen-tuotteiden liha on aina kotimaista ja lihan alkuperä kerrotaan aina pakkausmerkinnöissä”, HKScanin viestintä lisää.

Tuontilihaa käyttävät muun muassa Pouttu, Huhtahyvät, Saaroinen ja Landeli Group, jonka tuotemerkkeihin kuuluvat esimerkiksi Korpela ja Vataja. Pakkausmerkinnöissä tuontilihan alkuperä on usein joko Saksa tai EU.

Saarioisten käyttämästä liharaaka-aineesta noin 75 prosenttia on yhtiön mukaan kotimaista. Ulkomainen naudan, sian, kalkkunan ja broilerin liha tuodaan EU:n alueelta. Sianlihaa Saarioinen tuo tällä hetkellä vain Saksasta. Karitsa ja saksanhirvi tuodaan Uudesta-Seelannista.

Liharaaka-aineen kotimaisuusaste ei ole Saarioisten laatu- ja vastuullisuusjohtaja Tero Tuominiemen mukaan olennaisesti muuttunut viime vuosina.

”Emme myöskään ennakoi sen muuttuvan lähitulevaisuudessa merkittävästi. Suosimme kotimaista liharaaka-ainetta aina kun se on hinnan ja saatavuuden osalta mahdollista”, Tuominiemi toteaa.

Tuominiemen mukaan lihan hankinnassa edellytetään tuotantomaan eläinsuojelulain noudattamista. Tämä varmennetaan dokumentein sekä auditoinneilla paikan päällä.

Poutulla on yhtenäiset hankintakriteerit kotimaiselle ja tuontilihalle liittyen eläinten hyvinvointiin ja laatuvaatimuksiin, kertoo laatupäällikkö Teija Rutanen.

Hän ei halua avata tarkkoja hankintamääriä, mutta kertoo kotimaisen lihan käyttömäärien olevan merkittäviä. Lihan kotimaisuusaste vaihtelee kausivaihteluiden ja saatavuuden sekä kysynnän pohjalta.

Landeli Group ja Huhtahyvät eivät vastanneet MT:n kommenttipyyntöön.

MT kysyi tuontilihaan kohdistuvia vaatimuksia lisäksi myös Atrialta, Snellmanilta ja HKScanilta. HKScanissa tuontilihan toimittajat auditoidaan samojen periaatteiden mukaan kuin Suomessa.

Auditoinnissa tarkastetaan muun muassa eläinten hyvinvoinnin huomioiminen, EU-lainsäädännön noudattaminen, lihan alkuperä, eläinlääkärin käynnit maatilalla ja antibioottien käyttö.

Myös Atria on määritellyt eläinten hyvinvointia koskevat kriteerit lihan hankintaan, vaikka lihaa ei tällä hetkellä tuoda ulkomailta. Snellman ei tuo lihaa ulkomailta.

Eläinten hyvinvointi kuuluu osana suomalaisten lihatalojen laatutyöhön ja Ruokaviraston virkaeläinlääkärit valvovat eläinten hyvinvointia teurastamoilla. HKScan ja Snellman kertovat, että teurastamolla työskentelee lisäksi eläinten hyvinvoinnista vastaava henkilö.

14.9. klo 10.32. Lisätty tieto HK- ja Kariniemen-tuotteiden kotimaisuudesta.