Tammikuun alussa teurastetuista hiehoista, karitsoista ja kileistä ei voi saada palkkiota ‒ uudet viitepäivät sotkivat teurastusaikataulut

Vuoden alkupäivinä teuraaksi toimitetuista karitsoista ei makseta teuraskaritsanlaatupalkkiota.  Kuva: JK

Kaikissa EU:n eläinpalkkioissa käytetään vuoden alusta lähtien viitepäiviä.

Tämä vaikuttaa teuraista maksettavien palkkioiden saamiseen vuoden alussa. Teurashiehojen, -karitsojen ja -kilien on oltava tilalla tukivuonna yhtäjaksoisesti vähintään 10 vuorokautta ennen teurastusta, jotta palkkioehto täyttyy. Käytännössä tämä tarkoittaa, että ennen 10.1. ehto ei täyty, eikä palkkiota makseta.

Tämä on yllättänyt osan esimerkiksi lammastiloista. Muutamat tilat ovat ehtoa huomaamatta lähettäneet karitsoja teuraaksi ja menettävät nyt niiden laatupalkkion, kertoo MTK:n lammasverkoston puheenjohtaja Pia Parikka.

Moni tila on myös muuttanut teurastussuunnitelmiaan pikaisella aikataululla ja lykännyt teuraiden noutoa 10.1. jälkeiseen aikaan. Kaikille lykkäys ei ole mahdollista, mikäli karitsat ovat tulossa vuoden ikään, jolloin niitä ei enää voida teurastaa karitsoina vaan lampaina. Myös rehujen ja tilojen riittävyys vaikuttaa ratkaisuihin. Teuraskaritsapalkkio on noin 30 euroa per karitsa.

Teuraskaritsa- ja teuraskilipalkkiossa on kaksi viitepäivää: 10.1.2023 on tuona päivänä ja sitä ennen syntyneille eläimille ja 1.6.2023 koskee 11.1.2023 ja sen jälkeen syntyneitä eläimiä. Teurashiehopalkkion viitepäivä on 10.1.2023.

Viitepäivät on tiedotettu Ruokaviraston uutiskirjeessä 15.12.2022. Asetus hyväksyttiin 29.12.2022 ja se tuli voimaan 1.1.2023. Tuottajat pitävät aikataulua kohtuuttoman tiukkana, koska aikaväliin osuivat joulunpyhät.

”Tästä ilmoitettiin hirveän myöhään sen suhteen, että tuottajat, teurastamot, lihan leikkaamot ja tukut olisivat ehtineet järjestellä toimintansa niin, ettei kenellekään tulisi turhia tappioita. Nyt esimerkiksi liha-alan yrittäjien on hankala löytää tehtävää työntekijöille, joille työvuorot on jo ilmoitettu”, Parikka sanoo.

Hän kuvailee muutosten vaikutusten arviointia puutteelliseksi.

”Ongelmat eivät lopu tähän. Nykyinen malli tulee aiheuttamaan teurasruuhkan myös ensi vuoden tammikuun lopulle, koska kesällä syntyneitä karitsoja ei viitepäivien vuoksi voi teurastaa ennen sitä. Tämä tarkoittaa, että nopeasti kasvavat karitsat ehtivät rasvoittua ja aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia sekä tilan puutetta kasvatusajan pidentyessä.”

Parikka toivoo, että koko tuotantoketju otettaisiin muutoksissa huomioon. Hänen mukaansa lausunnolla viimeksi olleessa asetusversiossa viitepäivä oli 3.1. Aivan viime hetkillä päivä kuitenkin vaihtui.

Kymmenen päivän tilallapitoaika, jonka tulee täyttyä palkkiovuonna, tarkoittaa teurastamoille hyvin hiljaista tammikuun alkupuolta ja ruuhkaa 11.1. lähtien. Arkistokuva.  Kuva: Markku Vuorikari

Ruokavirasto on tiedottanut alustavista viitepäivistä lokakuusta lähtien, kertoo ylitarkastaja Iida Parikka. Hänen mukaansa myös 3.1. olisi ollut mahdollinen päivä, mutta sen osalta eläinten rekisteröinnin aikataulun epäiltiin tulevan liian tiukaksi tuottajille, koska Ruokaviraston asiakaspalvelu on uudenvuoden pyhinä kiinni.

Vaikka viitepäivä olisi 3.1. se ei olisi muuttanut tilallapitoehdon vaikutusta, kertoo erityisasiantuntija Auli Nurmi maa- ja metsätalousministeriöstä.

”Komission linjaus on, että tilallapitoajan on täytyttävä meneillään olevan tukivuoden aikana, eli se voi alkaa vasta 1.1.”

Viitepäivä merkitsee sitä, että palkkiokelpoisen eläimen rekisteritietojen pitää olla kunnossa tiettynä päivänä. Tämä tarkoittaa eläimen sukupuolimerkintää sekä tulo- ja poistoilmoituksia. Viitepäivä ratkaisee koko vuoden eläinpalkkioiden saamisen. Myöhässä tehdyt ja virheelliset rekisteri-ilmoitukset aiheuttavat palkkioihin hylkäyksiä ja seuraamuksia.

Eläinpalkkioita haetaan tänä vuonna 9.-24.1.2023. Haku on tehtävissä vain sähköisesti.