For Forests -ryhmä vaatii: Metsäbiotalouden tulee olla seuraavan Euroopan komission työohjelman keskiössä

Hakkuu käynnissä. Kuvituskuva. Kuva: Kari Salonen

Europarlamenttivaalit pidetään kaikissa Euroopan unionin jäsenvaltioissa 6.–9. kesäkuuta 2024 ja uusi Euroopan komissio nimitetään pian sen jälkeen.

Uusi komissio aloittaa työnsä hyvin erilaisessa toimintaympäristössä kuin edeltäjänsä. Sen työohjelma on merkittävä EU:n yhteisen edun ja kansainvälisen kilpailukyvyn edistämisen suunnannäyttäjä.

Eräiden Euroopan unionin metsäisimpien jäsenvaltioiden metsäasioista vastaavina ministereinä kannustamme tulevaa komissiota tunnustamaan työohjelmassaan kestävän metsäbiotalouden merkittävät mahdollisuudet.

Kestävä metsäbiotalous tarjoaa erinomaisia mahdollisuuksia tukea EU:n yhteistä etua − kasvattaa biopohjaisten tuotteiden arvonlisää, luoda kestävää kasvua, tukea maaseutua, parantaa omavaraisuutta sekä vahvistaa kilpailukykyä ja työllisyyttä.

Metsäbiotalous vähentää jo nyt kasvihuonekaasupäästöjä EU:ssa ja sillä voi olla merkittävä rooli työssä, jolla tuetaan EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamista, vähennetään riippuvuutta fossiilisista ja uusiutumattomista raaka-aineista sekä edistetään kiertotaloutta.

Jotta metsäalan mahdollisuudet voidaan hyödyntää täysimääräisesti ja yksityisiä investointeja ja innovaatioita voidaan tukea, biotalouden on oltava keskeinen osa EU:n teollisuuspolitiikkaa. Tavoitteena tulee olla kestävien innovaatioiden ja uusien tuotteiden sekä palvelujen markkinoille pääsyn edistäminen.

Tärkeintä on tunnistaa, että biopohjaiset tuotteet korvaavat uusiutumattomista luonnonvaroista tuotettuja tuotteita. Siksi on edistettävä niiden markkina-asemaa sekä vähennettävä sääntelystä aiheutuvia esteitä. On sujuvoitettava lupamenettelyjä, kehitettävä eri politiikkaohjelmien keskinäistä koordinaatiota ja johdonmukaisuutta, vahvistettava yksityisen sektorin ja tiedeyhteisöjen yhteistyötä sekä parannettava kykyä tunnistaa biotaloussektorilla toimivien yritysten mahdollisuudet.

Biotalouden ja bioteknologian kehittämisen rahoitus tulee ottaa huomioon myös biotalouden kannalta keskeisissä EU:n rahoitusohjelmissa. On tärkeää myös päivittää EU:n biotalousstrategia, jotta se tukee kestävän biotalouden kehittämistä toimintaympäristön muutoksia ja muuttuneita tarpeita heijastelevalla tavalla.

Metsät ovat yksi EU:n tärkeimmistä uusiutuvista luonnonvaroista ja niiden kestävä hoito on edellytys menestyksekkäälle uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvalle vihreälle siirtymälle.

Ilmastonmuutoksella on haitallisia vaikutuksia metsien elinvoimaan. Sen vuoksi on erityisen tärkeää edistää edelleen metsien sopeutumista tulevaisuuden ilmastoon ja torjua metsätuhoja, jotka heikentävät metsien hiilensidontapotentiaalia ja niiden kykyä toimia hiilivarastoina.

EU:n suunnatessa kohti hiilineutraaliutta vuoteen 2050 mennessä, metsäsektorin rooli ei rajoitu vain hiilensidontaan ja -varastointiin. On tärkeää tarjota kannustimia, jotka edistävät innovaatioita koskien esimerkiksi bioperäisen hiilidioksidin talteenottoa, käyttöä ja varastointia. Näiden toimien avulla tuetaan ilmastotavoitteiden saavuttamista ja edistetään kiertotaloutta.

Sääntelyn tulee teknologianeutraalisti rohkaista ratkaisuihin, joiden avulla bioperäistä hiilidioksidia voitaisiin käyttää monipuolisesti ja hiiltä varastoida pysyvämmin esimerkiksi pitkäikäisiin puutuotteisiin.

Aktiivinen ja oikea-aikainen metsänhoito edistää metsien kasvua, terveyttä ja elinvoimaa, jolloin metsät ja niiden maaperä jatkossakin toimivat tärkeinä hiilinieluina. Samalla vahvistetaan metsien kykyä sopeutua ilmastonmuutoksen vaikutuksiin ja torjua metsätuhojen riskiä.

Metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen on tärkeää myös ilmastonmuutoksen hillinnän ja siihen sopeutumisen kannalta. Metsien moninaiset ekosysteemit ja metsänhoidon käytännöt eri jäsenvaltioissa sekä muutokset olosuhteissa on otettava huomioon.

Uuden Euroopan komission toimikaudella metsäbiotalouden mahdollisuuksien täysimääräinen hyödyntäminen tulee nähdä kestävämmän ja sopeutumiskykyisemmän EU:n mahdollistajana.

Sari Essayah

maa- ja metsätalousministeri

Suomi

Mateja Čalušić

maatalous-, metsätalous- ja elintarvikeministeri

Slovenia

Peter Kullgren

maaseutuministeri

Ruotsi

Norbert Totschnig

maa- ja metsätaloudesta, aluepolitiikasta ja vesiasioista vastaava liittovaltion ministeri

Itävalta