Kiinteistökaupan alkuvuosi on ollut koko vuosituhannen hiljaisin – yksi maakunta erottuu metsätilakaupassa

Kiinteistökauppa on alkuvuonna ollut 1990-luvun tasolla ja laskua viime vuodesta on ollut lähes jokaisessa kauppaluokassa. Kuva: Jarkko Sirkiä

Metsähehtaari maksoi alkuvuonna keskimäärin noin 3 760 euroa, ilmenee Maanmittauslaitoksen kuukausittain päivittyvistä kauppahintatilastoista. Eniten metsä maksoi Varsinais-Suomessa, jossa hintaa oli noin 6 650 euroa hehtaarilta. Halvimmillaan metsää sai Lapissa 1 340 euron keskihintaan.

”Eniten metsätilakauppoja tehtiin aikaisempien vuosien tapaan Pohjois-Pohjanmaalla, noin 210 kappaletta. Kauppojen määrä laski 12 prosenttia. Etelä-Pohjanmaa erottuu muista maakunnista, sillä kauppamäärä kasvoi peräti 35 prosenttia suhteessa viime vuoden alkupuoleen”, kertoo metsien kauppatilastoja tutkinut johtava asiantuntija Esa Ärölä Maanmittauslaitoksesta.

Yli kahden metsähehtaarin sisältäviä tilakauppoja tehtiin koko maassa alkuvuoden aikana noin 1 540. Määrä on sata kappaletta ja kuusi prosenttia vähemmän kuin viime vuonna vastaavana ajanjaksona.

”Parin viime vuoden ajan jatkunut puun hinnan kohoaminen on nostanut samalla myös metsätilojen hintoja. Tämän vuoden alkupuolen sahatavaran ja sellun laskenut kysyntä on alentanut metsäyhtiöiden tulosodotuksia, mutta se ei ole vielä näkynyt puun ja metsätilojen hinnoissa”, Ärölä toteaa.

Pellon mediaanihinta oli alkuvuonna 9 000 euroa hehtaarilta, mikä on samalla tasolla kuin viime vuonna. Kalleinta pelto oli Varsinais-Suomessa mediaanihinnan ollessa noin 12 100 euroa hehtaari. Halvimpia peltohehtaarit olivat Lapissa, noin 1 900 euroa hehtaari. Tosin Lapissa solmittiin kevään aikana vain kaksi kauppaa, joten tilastollinen edustavuus ei ole suuri.

Eniten peltokauppoja tehtiin Etelä-Pohjanmaalla, 72 kappaletta, nousua edellisvuoteen oli 38 prosenttia. Seuraavaksi eniten kauppoja solmittiin Pohjois-Pohjanmaalla 38 kappaletta.

Alkuvuoden aikana tehtiin yhteensä 19 630 kiinteistökauppaa, mikä on 21 % vähemmän kuin viime vuonna vastaavana ajanjaksona.

"Kun vertaillaan tilastoja pitkällä aikavälillä, kiinteistökauppojen määrissä ollaan nyt suunnilleen 1990−luvun tasolla. Lukumäärä on alhaisin koko 2000-luvulla”, Maanmittauslaitoksen rekisteripäällikkö Saara Saari kertoo.

Pientalojen osalta kauppojen määrä asema-kaava alueilla laski alkuvuonna 34 prosenttia. Kappalemääräisesti enitren talokauppoja tehtiin Jyväskylässä, 85 kappaletta.

Haja-asutusalueilla pientalojen myynti väheni 23 prosenttia viime vuoteen nähden. Eniten haja-asutusalueen pientaloista maksettiin Uudellamaalla, noin 215 000 euroa. Toiseksi eniten Varsinais-Suomessa, 119 000 euroa, ja kolmannelle sijalle kiilasi jopa yllättävästi Lappi, jossa pientalojen mediaanihinta oli 115 000 euroa.

”Lomamökkien kaupoissa näkyy selvimmin kiinteistökaupan odottava tunnelma. Kesämökkikauppa ei oikein ole lähtenyt käyntiin tänä vuonna, vaikka juhannukseen on enää viikko aikaa. Myös loma-asuntojen osalta alueellisia eroja on valtakunnallisesti merkittävästi sekä kauppojen määrien että hintojen suhteen. Alueiden osalta kestosuosikit ja ympärivuotiseen käyttöön soveltuvat kohteet ovat pitäneet pintansa markkinoiden muutoksista huolimatta”, Saari kertoo

Eniten kaava-alueen rantamökillä oli hintaa Uudellamaalla, jossa mediaanihinta oli noin 180 000 euroa. Seuraavaksi eniten rantamökit maksoivat Varsinais-Suomessa, noin 157 000 euroa, ja Päijät-Hämeessä, noin 145 000 euroa.

Tämän vuoden puolella tehtiin noin neljännes vähemmän rantaan rajoittuvien lomamökkien kauppoja kuin viime vuonna. Loma-asuntojen mediaanihinta oli noin 95 000 €, joka on kymmenyksen vähemmän kuin viime vuoden alkupuolen hinnat.