Sienikausi käynnistyi mutta sato on yhä epävarma

Kanttarellisatoa on saatu tänä vuonna paikoin runsaasti jopa Kainuussa. Sieni on yleistynyt ilmaston lämmetessä. Kuva: Terhi Pape-Mustonen

Heinäkuun loppupuolen sateet ja viileät kelit toivat mukanaan mukavaa sienisatoa ympäri Suomea. Erityisesti voi- ja punikkitatteja nousi paikoitellen hyvin runsaasti ja myös herkkutattikausi pääsi hyvään alkuun.

Etelä-Suomessa sienestäjät huokaisivat helpotuksesta, sillä kesä on ollut kokonaisuudessaan hyvin kuiva. Sen sijaan Kainuussa sadetta on riittänyt runsaasti.

”Ostamme tällä hetkellä kantarellia, tattia, haaparouskua, kangasrouskua ja typäskääpää”, Kainuun sienijaloste Sienestä Oy:n Esko Holopainen kertoo. Hän on tulevan sienikauden osalta vielä odottavalla kannalla.

”Sienten sielunelämä on oudompi juttu eikä sitä voi oikein lähteä ennustamaan. Kosteutta on riittänyt mutta on silti vaikea sanoa, millainen sadosta on tulossa.”

Typäskääpä on lampaankääpää muistuttava sieni, jota ei käytetä ruuaksi. Sen sijaan sieni sisältää runsaasti antioksidantteja, joita voidaan käyttää ihonhoitotuotteissa.

”Typäskääpä on hieman lampaankääpää vaikeammin löydettävissä. Lisäksi ihmiset tuntevat sitä huonommin.”

Kantarelli on lisääntynyt Kainuussa viime vuosina ja erityisesti edelliskesän sato oli suuri. Tänäkin vuonna kausi alkoi hyvin.

”Nyt tulivat helteet ja suuri osa sadosta on vielä pientä. Saa nähdä nouseeko se vielä uudelleen säiden viilennyttyä.”

Kantarelli on monien sienestäjien suosikki, sillä se on keltaisen värinsä vuoksi helppo huomata ja tunnistaa. Sienissä on harvoin hyönteisten vioitusta.

Kantarelleja voi löytyä runsaasti jopa pihapiiristä tai polkujen varsilla, sille se nousee usein paikkaan jossa maaperä on rikkoutunut. Poimiessa kannattaa olla tarkkana, sillä usein suurimmat sienet löytyvät lehtien alta tai kasvavat sammaleiseen koloon.

Herkullisen makunsa lisäksi kantarelli on hyvä seleenin ja D-vitamiinin lähde. Siinä on myös runsaasti proteiinia muihin kasviksiin verrattuna.

Kantarelli on hyvin tunnettu ja suosittu ruokasieni monissa eri maissa. Lajiin kuuluvia sieniä poimitaan Euroopan ja Aasian lisäksi Pohjois- ja Väli-Amerikassa sekä Afrikassa.

Osa kantarellin makuaineista on rasvaliukoisia ja monet reseptit suosivatkin voita ja kermaa. Suuren saaliin voi paistaa kokoon ja pakastaa tai kuivata.

Sienestäjät ovat päässeet jo poimimaan herkkutatteja eri puolilla Suomea. Pääsatoa odotellaan vielä. Kuva: Satu Lehtonen

Oikutteleva sää heikentää kosteudesta nauttivien sienten kasvua ja niiden laatua. Hyönteisten vioitukset lisääntyvät ja sienet pilaantuvat lämpimässä säässä nopeasti.

Helteet ovat heikentäneet erityisesti herkkutattien laatua. Haaparouskukausi alkoi Kainuussa aikaisin ja myös kangasrouskua on noussut jo paljon, mutta se kuivuu kuumassa säässä nopeasti.

Myös ensimmäiset suppilovahverot ja mustatorvisienet on havaittu Kainuussa. Aikaisempina vuosikymmeninä kantarellia oli alueella vähän, suppilovahveroa vielä vähemmän eikä mustatorvisientä juuri ollenkaan. Nyt nämä sienet ovat kuitenkin lisääntyneet ja yleistyneet ja suppilovahverostakin on tullut tavallinen sienestäjän saalis.

”Pidän tätä sensorina ilmastonmuutokselle”, Holopainen kertoo. ”Mustatorvisientä löytyy yleensä hieman rehevämmältä kasvupaikalta kuin suppilovahveroa, sekametsäisestä mäenrinteestä.”

Innokkaita poimijoita alueella on riittänyt. Holopainen rohkaiseekin kaikkia ”sankoin joukoin metsään”.

Mustatorvisientä voi olla vaikea löytää, mutta usein samalta paikalta saa kerättyä mukavan määrän. Laji levittäytyy Suomessa yhä pohjoisemmaksi. Kuva: Jaana Kankaanpää