Yksi ymmärsi paremmin
11.3.202201:00
Äänenpainot suomalaisessa ruokakriisissä käyvät yhä kohtalokkaammiksi. Tuottajilla on hätä. Energian hinta hipoo huippulukemia ja lannoitekauppa loppui kokonaan, kun Venäjän sotatoimet ovat sekoittaneet kansainväliset markkinat (MT 8.3.). Jo ennestään monilla tiloilla rahat ovat loppuneet aikoja sitten.
Maataloustuottajain etujärjestön kriisikokoukseen Lapualle kokoontui keskiviikkona parisataa vihaista ja pettynyttä tuottajaa. Kurmootuksen pääkohde oli teollisuus. Syytettyjen penkille olivat uskaltautuneet Atrian toimitusjohtaja Juha Gröhn, Valion ykköspomo Annika Hurme ja Snellmanin toimitusjohtaja Roland Snellman.
Tunnelma oli väkevä, mutta väsynyt. Maatalouden ongelmat ja kaupan ylivahva asema ruokaketjussa ovat olleet esillä jo vuosia. Lupaavasti alkanut Kiinan vientikin on tyssännyt ja ilmastonmuutos on tehnyt satovuosista arvaamattomia ja usein heikkoja.
Tuottajan näkökulmasta kovin vähän, jos mitään, on tapahtunut. Lapualla perättiin erityisesti teollisuudelta selityksiä aseettomuuteen kaupan edessä.
Jos tarkoitus oli luoda taistelutahtoa tuottajiin, yksi ymmärsi pelin hengen muita paremmin. Perheyhtiö Snellmanin toimitusjohtaja myönsi talonpoikien tyytymättömyyden aiheelliseksi, totesi teollisuuden epäonnistuneen hinnoittelussaan ja lupasi maksaa nyt kaupalta tulevia korotuksia suoraan niitä tarvitseville tuottajille.
Tuottajia lähellä olevien Atrian ja Valion ykköspomot puhuivat yleisemmin. Gröhn muun muassa kehui kauppaa onnistuneesta suorituksesta, mikä ei kaikkia paikalle tulleita jaksanut innostaa. Samalla Gröhn varmasti perustellusti tähdensi koko ruokaketjun yhteistä onnistumista asiakkaan tarpeiden täyttämisessä.
Hurmeen mielestä Valion tuotekehitys on ollut parasta työtä tuottajien eteen. Hän myös muistutti yrityksensä onnistuneen kansainvälisestikin puolustamaan tuottajahintoja hyvin. Hurmeelta tuli myös avaus polttoainetuesta viljelijöille, jotta edessä oleva satokausi voitaisiin pelastaa.
Sen sijaan esityksiä siitä, miten teollisuus pystyisi tulevaisuudessa asettamaan vastavoiman kaupalle, ei tullut. Ei sittenkään, vaikka nykyinen kaoottinen tilanne saattaisi perustella tuottajien ja teollisuuden aseman vahvistamisen suhteessa kauppaan aivan uudella tavalla.
Hinnan korotuksia lupasivat kaikki, mutta avoimeksi jäi, mihin ne riittävät tässä sumuisessa tilanteessa.
Ovatko yritysten palkkajohtajat itse asiassa erkaantuneet lopullisesti maataloustuottajan mielenmaisemasta? Pitäisikö tulevaisuudessa teollisuuden vastuuta perätäkin luottamusjohdolta, joka on päässyt tässä kriisissä aivan liian helpolla.
Ovatko maataloustuottajat onnistuneet nimeämään hallintoihin edustajia, jotka haluavat, tahtovat ja vaativat asioita, jotka ovat tuottajille tärkeitä?
Meneillään oleva maatalouden kriisi muistuttaa suomalaista Nato-keskustelua. Debatti velloo, mutta mitään ei tapahdu.
Nyt tilanne on sekä omavaraisuudessa, alkavan satokauden turvaamisessa että maanpuolustuksessa sellainen, ettei keskustelulle oikeastaan ole enää aikaa. Toimia tarvitaan.
Maa- ja metsätalousministeri Jari Lepällä ja hallituspuolue keskustalla on asiassa näytön paikka. Rahaa, lakimuutoksia ja muita vaikuttavia toimia on tehtävä heti. Muuten kotimainen maatalous lyyhistyy tilanteessa, jossa ruuan riittävyys on uhattuna kenties pahimmin suurten katovuosien jälkeen.
Kirjoittaja on MT:n päätoimittaja.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
