Lukijalta: Avohakkuu lisää metsäluonnon monimuotoisuutta
Maanmuokkaus, mutta erityisesti kulotus lisää avohakkuun alan arvoa elinympäristönä, kirjoittaa metsä- ja ympäristöalanasiantuntija Pauli Tapio Kolmonen.
Kirjoittaja kannustaa tutustumaan avohakattuun alueeseen ja sen eliöstöön. Kuvituskuva. Kuva: Maria MiklasEi ole aivan pakko uskoa Erkki Lähteen (MT 7.5.) eikä minunkaan näkemyksiäni avohakkuun vaikutuksista metsäluonnon monimuotoisuuteen. Vaikka avohakattu ala vaikuttaa monien mielestä vistolta, kannattaa siellä vierailla – ihan itse – monta kertaa vuodessa useiden vuosien ajan.
Silmillänsä pystyy avohakkuualalla havaitsemaan valtavan määrän kasvilajeja, korvillansa kuulemaan hyönteisten pörinää ja nenällään haistamaan lukemattomien kukkien tuoksua vuosi pari hakkuun jälkeen.
Viitseliäisyyden riittäessä kannattaa ottaa satunnaisesti koealaneliöitä, joilta laskee kaikki havaittavissa olevat kasvit ja eläimet. Kuka saa laskettua enemmän luonnon monimuotoisuutta jatkuvan kasvatuksen neliöiltä? Voi ilmoittautua minulle.
Onnistuessaan houkuttelemaan avohakkuualalle mukaansa hyöteis- tai kasviasiantuntijan saa nimetkin, jopa äärimmäisen uhanalaisille eliölajeille, jotka elävät vain avohakatulla alalla.
Maanmuokkaus, mutta erityisesti kulotus lisää avohakkuun alan arvoa elinympäristönä.
Tutkimuksissa on havaittu ensimmäisten kuloriippuvaisten hyönteisten nousevan siivilleen, jos kulotusalan palaessa avohakattu ala muuttuu kulottamalla vieläkin kamalamman näköiseksi – hetkeksi. Se varmistaa osaltaan monimuotoisuuden lisäksi metsälle terveemmän ja rikkaamman kasvun ainakin viideksikymmeneksi vuodeksi.
Jatkuvan kasvatuksen pilaamia metsiä – jätemetsiä – ennallistetaan avohakkuun lisäksi polttamalla pystyyn.
Niin, ja esimerkiksi parhaat marjasadot ovat avohakkuualaa ympäröivissä metsissä.
Pauli Tapio Kolmonen
metsä- ja ympäristöalanasiantuntija
Hyvinkää
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
