Lukijalta: Kouluruokailun kiire on uhka oppimiselle ja hyvinvoinnille
Kunnissa harvemmin muistetaan, että kouluruokailu on myös taloudellinen mahdollisuus, kirjoittavat Kaisa Kähkönen Savonia-ammattikorkeakoulusta ja Saila Paavola Ruokakasvatusyhdistys Ruukusta. ”Kouluruokailu ei saa jäädä kiireen ja säästöjen jalkoihin.”
Ruokaa ottamassa. Kuvituskuva. Kuva: Timo HeikkalaMonissa kouluissa koululaiset joutuvat syömään lounaansa alle vartissa, vaikka suositus on vähintään puoli tuntia (MT 10.4.). Kiireinen ruokailu ei ole vain lasten arkinen harmi, vaan myös ongelma oppimiselle, hyvinvoinnille ja pitkällä aikavälillä kuntataloudelle.
Kouluruokailusuosituksen mukaan kouluruokailu on osa opetusta ja hyvin rytmitettyä koulupäivää. Riittävä, rauhallinen ruokailuaika on perusedellytys sille, että lapset ehtivät syödä, jaksavat keskittyä ja omaksuvat terveitä ruokailutottumuksia.
Kunnissa harvemmin muistetaan, että kouluruokailu on myös taloudellinen mahdollisuus. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen valtionosuuden lisäosa, HYTE-kerroin, palkitsee kuntia konkreettisista toimista lasten ja nuorten arjessa.
HYTE-kerroin vaikuttaa suoraan siihen, kuinka paljon kunta saa peruspalvelujen valtionosuuksia. Kyse ei ole pienistä rahoista: onnistunut hyvinvoinnin edistäminen on tuonut joillekin kunnille satojen tuhansien eurojen lisärahoituksen, kun taas heikosti menestyneet ovat jääneet selvästi pienemmälle osuudelle.
Kunnissa harvemmin muistetaan, että kouluruokailu on myös taloudellinen mahdollisuus.
Silti THL:n TEA-viisarin tiedot osoittavat, että kouluruokailuun varattu aika on yksi heikoimmin toteutuvista kouluruokailusuosituksen osa-alueista. Tämä on ristiriitaista, sillä juuri tähän kunta voi vaikuttaa omilla päätöksillään.
Rehtoreiden kokemusten mukaan ratkaisuja löytyy: esimerkiksi ruokailuvuorojen tiheämpi porrastaminen ja joustavat tilaratkaisut vapauttavat aikaa yhdessä syömiselle.
Ajan lisääminen kouluruokailuun ei yksin ratkaise kaikkia lasten ja nuorten hyvinvoinnin haasteita, mutta se on yksi harvoista toimista, jotka samanaikaisesti tukevat terveyttä, oppimista, ruokakasvatusta, vähentävät ruokahävikkiä ja vahvistavat yhteisöllisyyttä.
Kouluruokailu ei saa jäädä kiireen ja säästöjen jalkoihin. Kun kunta varaa koululaisille riittävästi aikaa syödä, se tekee viisaan valinnan – lasten hyvinvoinnin ja kunnan talouden kannalta.
Kaisa Kähkönen
Savonia-ammattikorkeakoulu
Iisalmi
Saila Paavola
Ruokakasvatusyhdistys Ruukku
Helsinki
Artikkelin aiheetOta kantaa aiheisiimme
Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.
- Osaston luetuimmat
