Historioitsija Teemu Keskisarja Aarteen kolumnissa: ”Suomen nälänhädästä puhuminen ei ole hysteeristä panikointia”
Aarteen kolumnisti Teemu Keskisarja pohtii, mitä Suomi voi tehdä huoltovarmuuden eteen ja ennustaa, mitä paholaisen käsikirjan kolmannella sivulla lukee.
Teemu Keskisarja on historia-alan yrittäjä ja historioitsija, joka on tutkinut muun muassa Suomen metsäteollisuuden historiaa, sota- ja rikoshistoriaa. Kuva: Maria Miklas”Mitä Suomi voi tehdä keväällä 2022 pahimpaan varautuessaan?” kysyy historioitsija Teemu Keskisarja kolumnissaan Aarteessa.
”Vuonna 2022 sota tuli yllätyksenä suomalaisille ja muillekin. Edellinen jymy-yllätys oli tauti. Paholaisen käsikirjoituksen kolmas sivu on helppo arvata: nälkä”, Keskisarja kirjoittaa.
Hän viittaa kolumnissaan kansanterveyden ja turvallisuuden uhkakuviin, jotka jo toteutuivat korona-aikana sekä Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Keskisarjan mielestä maamme huoltovarmuuden tärkeyttä ei voi nyt kyllin korostaa.
”Suomen nälänhädästä puhuminen ei ole hysteeristä panikointia.”
Keskisarja kysyy, millaisessa tulevaisuuskuvassa vehnän, soijan, riisin, broilerin, kirjolohen ja hedelmien maahantuonti muka noin vain jatkuu merten takaa.
”Ruokapula ja ennennäkemätön maailmanmarkkinahintojen nousu on todennäköistä. Pian yllätymme tästäkin onnettomuudesta. Vaikka se tuli kello kaulassa.”
Historioitsija mainitsee talvella 1940 solmitun ”tammikuun kihlauksen” eli työnantajapuolen ja ammattiliittojen sovinnon ja toteaa, että nyt tulisi maataloudessa keskustella ”toukokuun kihlauksesta”.
Mitä Keskisarja sillä tarkoittaa? Entä mitä muuta voimme oppia sotahistoriasta? Lue Keskisarjan kolumni Aarteen sivuilta.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
