Huvio luovuttamassa NADO:n (Njombe Agricultural Development Organization) Jonathan Ngilangwalle uusia mehiläispesiä Tansaniassa. Kuva: Tiina Huvion kotialbumi
Konfliktit ajavat maailmaa nälänhätään – järjestöjohtaja lataa suorat sanat maailmantilanteesta
Koronapandemia sai hyvän kehityksen kääntymään päälaelleen. Maailmassa nälkää näkee yhä suurempi osa ihmisistä.
Huvio piti puheenvuoron FFD:n 10-vuotisjuhlaseminaarissa. Huvion mukaan ilmastonmuutos on yksi suurimmista uhista maailman ruokaturvalle. Kuva: Frida Lönnroos, FFD / Laura Ihalainen / Kuvanmuokkaus: Janiko KemppiMaailman ihmisistä yli 730 miljoonaa kärsii nälästä eli heille ei pystytä takaamaan jokapäiväistä, ravitsevaa ruokaa. Nälkää näkevien määrä ehti jo laskea 800 miljoonasta lähemmäs 600 miljoonaa, kunnes korona muutti tilannetta oleellisesti.
FFD-järjestön toiminnanjohtaja Tiina Huvion mukaan pandemia vaurioitti pahasti maatalouden tuotantoketjuja.
”Nälkää näkevien määrä on lähtenyt kovaan kasvuun. Viimeiset kolme vuotta ovat kääntäneet tilanteen niin, että lähes kaikki, mitä on saavutettu, on menetetty”, Huvio sanoo.
Huvion mukaan tilanteeseen ovat vaikuttaneet myös paljon maailman konfliktit sekä Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa.
”Sota sekoitti totaalisesti lannoite- ja ruokaketjut. Myös bensan hinnan nousulla ja korkojen nousulla on ollut vaikutusta tilanteeseen. Kaikki tämä on vaikuttanut negatiivisesti ruokaturvaan.”
Huvio arvioi tulevan talven olevan ruokaturvan osalta hyvin erilainen monissa maissa. Hän nostaa esiin esimerkiksi Tansanian, jossa muutoksiin on pystytty sopeutumaan melko hyvin. Tansania osti suurimman osan vehnäänsä Ukrainasta, mutta nyt maa on onnistunut neuvottelemaan Australian kanssa sopimuksen.
Suurin vaikutus pidemmässä juoksussa ovat Huvion mukaan kuitenkin ilmastonmuutoksen aiheuttamat ääriolosuhteet.
”Kaikki kumppanimme puhuvat, että myrskyjä on enemmän. Myös sademäärät nousevat esille. Vaikka sademäärät vuositasolla eivät juuri muuttuisikaan, eivät viljelijät tiedä, milloin ne tulevat. Välillä tulee liikaa, välillä ei sada lainkaan”, Huvio sanoo ja jatkaa:
”Tansaniassa alueilmastoviranomainen kertoi, että tilanne on todella hankala. Heillä on velkaantuneita viljelijöitä, koska heitä oli kannustettu hankkimaan hyvää siemenperunaa ja lannoitteita. Sitten, kun ne laitettiin maahan, kahteen kuukauteen ei tullut pisaraakaan, joten perunan taimet kuihtuivat.”
Ilmastonmuutoksen suurimpia ongelmia on juuri sademäärien muuttuminen, millä on suuri vaikutus maataloussektoriin. Muutosten keskellä viljelijä ei voi varmistua siitä, että vettä olisi tarjolla silloin, kun sitä tarvitaan.
”Tämä ei ole enää itsestäänselvää. Näkeehän sen jo Suomessakin”, Huvio toteaa.
Huvion mukaan tilanne näyttää erityisesti Euroopassa ruokaturvan osalta ihan hyvältä, mutta todennäköisyys sille, että jollain isolla viljantuottaja-alueella tapahtuu jotain ja sato häviää, kasvaa huomattavasti.
”Jos kaikki menee suhteellisen hyvin suurilla viljantuottaja-alueilla, meillä ei ole mitään hätää. Globaali ruokaturva on kuitenkin paljon hauraampi kuin aiemmin. Etelä-Euroopan viime vuoden kuivuus ja tulvat ovat tuoneet sen myös keskelle Eurooppaa.”
FFD
Suomalainen Food and Forest Development Finland -järjestö (FFD) on ollut tukemassa kymmenen vuotta kehitysmaiden maa- ja metsätaloustuottajia ja maaseudun elinvoimaa.
Järjestö toimii Tansaniassa, Keniassa, Ugandassa, Nepalissa ja Vietnamissa.
Konfliktien keskellä ihmisten suhtautuminen kehitysapuun on Huvion mukaan muuttunut.
”Suomessa tämä näkyy suoraan siinä, että perussuomalaisten kannatus on kasvanut. Se on selkeä merkki siitä, että kun maailmantilanne ei ole enää niin stabiili ja meillä on suurempia uhkia, nähdään, että meidän pitää keskittyä enemmän maamme kansalaisiin”, Huvio toteaa.
Samaan aikaan maataloutta ymmärretään Huvion mukaan vähän. Hän mainitsee Euroopassa käytävän painin tuottajien ja kuluttajahintojen välillä.
”Siinä mietitään, pitäisikö panostaa enemmän huoltovarmuuteen vai ostaa sieltä, missä on edullisempi tuottaa.”
Huvio TTGAU:n (Tanzania Tree Growers Association’s Union) tiimin, sekä FFD:n Tansanian koordinaattorin Elinachea Shang’an kanssa. Kuva: Tiina Huvion kotialbumiHuvion mukaan olisi tärkeää, että Suomessakin ymmärrettäisiin nälänhädän vaikutukset suoraan myös Suomeen. Hän käyttää esimerkkinä palloketjua: kun toisessa päässä pallo heilahtaa, tekee se niin myös toisessa päässä.
”Se vaikuttaa suoraan siirtolaisuuteen. Vuonna 2015 nähtiin, miten vaikea on hallita ihmisjoukkoja, kun he lähtevät kävelemään. Tämä on selkeä uhka myös tulevaisuudessa.”
”Toisaalta tiedämme, että ilmastonmuutos etenee. Mitä kestävämmäksi saamme maataloutta ja mitä paremmin pystyttämään säilyttämään metsät koko maailmassa, hyödytään siitä täällä Suomessakin. Voimme itsekkäästi ajatella, että hoidamme omat asiamme, mutta emme pysty pitämään maailmalla nyt vaikuttavia haasteita pysymään Suomen rajojen ulkopuolella.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
