Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Yksittäinen hittiresepti saattaa siivittää tietyn yrtin vuosikausiksi suosioon – lehtipersiljan suosio räjähti juuri tästä syystä

    Yrttien suosio on kasvanut samaa tahtia, kun maailman maut ovat päätymässä kotikokkien lautasille.
    Tilli on yksi suomalaisten suosikkiyrteistä. Sitä käytetään perunoiden lisäksi esimerkiksi kalaruuissa.
    Tilli on yksi suomalaisten suosikkiyrteistä. Sitä käytetään perunoiden lisäksi esimerkiksi kalaruuissa.  Kuva: Jaana Kankaanpää

    Mintunlehtiä teehen, persiljaa lihakeittoon, basilikaa leivän päälle ja sitruunamelissaa kakun koristeeksi. Yrtit taipuvat ruokien ja juomien maustamisessa moneen.

    Yrttien suosikkikolmikon muodostavat vuodesta toiseen tilli, persilja ja basilika, kertoo Famifarmin tuotepäällikkö Henna Vainio-Roodt. Famifarm tunnetaan erityisesti Järvikylä-tuotemerkin yrteistä, joita kasvatetaan Joroisissa Pohjois-Savossa.

    Tillin suuri suosio selittyy Vainio-Roodtin mukaan erityisesti sillä, että sitä on tapana käyttää erityisesti juhlaruuissa ja aivan erityisesti kalan kanssa. Suomalaisten yrttimaku on kuitenkin laajentunut etenkin kymmenen viime vuoden aikana huomattavasti, ja erityisesti yhden yrtin suosio on kasvanut pikavauhtia – kyseessä on mielipiteitä vahvasti jakava korianteri.

    Osa ihmisistä nimittäin maistaa korianterin maun saippuaisena, ja tälle ilmiölle selitys löytyy kahdesta geenimuunnoksesta. Noin 15 prosentilla eurooppalaisista on tällainen geenimuunnos, mutta ei ole ihme, että korianteria paljon käyttävissä Etelä-Aasian, latinalaisen Amerikan ja Lähi-idän maissa tällainen geenimuunnos on vain 3–7 prosentilla väestöstä. Tutkijoiden mukaan korianteria inhoavat voivat kuitenkin siedättää itseään kyseisen yrtin maulle murskaamalla sitä pieneksi silpuksi esimerkiksi peston raaka-aineeksi.

    Korianterin suosiota on nostanut erityisesti eteläaasialaisten ja meksikolaisten ruokien suosio paitsi ravintoloissa, myös kotikeittiöissä.

    Vainio-Roodt kuvailee, että yksittäisen reseptin suosio saattaa vaikuttaa tietyn yrtin menekkiin joko hetkellisesti tai pitkällä aikavälillä. Esimerkiksi vuonna 2012 suomalaiset villiintyivät avokadopastasta ja ostivat samalla ennennäkemättömät määrät lehtipersiljaa. Lehtipersiljan suosio onkin pysynyt korkealla jo yli vuosikymmenen.

    Järvikylän valikoima on haluttu Vainio-Roodtin mukaan pitää laajana, vaikka kaikki tuotteet eivät tietenkään yllä suuriin myyntimääriin.

    ”Toisaalta joka yrtille löytyy myös faninsa”, hän lisää.

    Vainio-Roodtin mukaan yrityksessä paitsi testataan jatkuvasti uusia yrttejä, myös kehitetään kotikokille sopivaa reseptiikkaa yrttien ympärille. Nykyään Järvikylän valikoimiin kuuluu kolmisenkymmentä erilaista yrttiä.

    Kevät ja kesä ovat yrttien ykkössesonkia. Yrttien menekistä pystyy lukemaan, millaiset maut puhuttelevat suomalaisia eri vuodenaikoina.

    Syksyllä alkaa uunipatojen kausi, jolloin myös yrteiltä kaivataan vahvaa makua. Esimerkiksi lipstikka on kylmien vuodenaikojen yrtti. Valon määrän lisääntyessä keväällä myös ruuat lautasella kevenevät, ja ruokien mausteeksi kaivataan enemmän basilikaa ja minttua, Vainio-Roodt kertoo.

    Varsinaisten yrttien lisäksi Järvikylän valikoimissa on nykyään syötäviä kukkia, tarkemmin sanottuna orvokkeja. Aiemmin Järvikylän tuotteisiin kuului kesäkaudella valmiiksi leikattuja orvokin kukintoja, mutta viime vuonna yritys toi markkinoille kokonaisen orvokkiruukun, josta voi leikata haluamansa määrän orvokkia syötäväksi samoin kuin vaikka persiljanvarsia.

    Orvokkiruukun suosio osoittautui niin valtavaksi, että kukkien tuotantoa on lisätty jatkuvasti, Vainio-Roodt kertoo.

    ”Nykyään orvokkiruukku on ympärivuotisesti myynnissä. Sen värikkyys taitaa puhutella.”