Isossa-Britanniassa on viljelty pienimuotoisesti rypäleitä jo muinaisten roomalaisten ajoilta, mutta varsinaisten kuohujuomiin tarkoitettujen rypäleiden istuttaminen aloitettiin noin 30 vuotta sitten. Nykyisin tuotanto on vuodessa jo reipas 15 miljoonaa pulloa, ja sen ennustetaan kasvavan 20 vuodessa jopa 40 miljoonaan. Liki 70 prosenttia Englannin viinituotannosta on kuohuviiniä.
Viiniköynnöksiä viljellään pääosin Lontoon alapuolella, saaren aurinkoisimmissa eteläosissa, kuten Englannin puutarhaksi kutsutussa Kentissä, Sussexsissa ja Hampshiressä. Joitain viinitiloja on myös Walesissa, jopa Skotlannissa.
Englannin maaperä muistuttaa Ranskan Champagnen alueen vastaavaa, vanhan merenpohjan kallioista ja kalkkikivistä maa-ainesta. Liitukiviset kukkulat vahvistavat puhetta maaperän rakenteesta, joskin joillain tiloilla melko savisetkin pellot tuntuvat tuottavan vallan mallikelpoista kuohuviinirypälettä.
Ilmaston lämpeneminen on mahdollistanut rypäleille riittävän kasvukauden. Jos se vielä vauhdittuu, tilanne voi muuttua ja kuohuviinin tarvitsema hapokkuus hävitä.
Viileä ilmasto takaa, että juoma on raikasta ja hedelmäistä. Kuplajuoman aromissa löytyy niin omenaisuutta, sitruksisuutta, toivottua paahtoleipämäistä paahteisuutta, mineraalisuutta ja terhakkaa happoisuutta kuin monisävyisyyttä ja eleganttiutta. Siis samoja ominaisuuksia kuin naapurimaan samppanjoissa.
Monissa sokkotesteissä englantilaisia kuohuvia onkin arvioitu samppanjoiksi. Siksi englantilaiset viinintekijät tavoittelevatkin enemmän samppanjan tasoista kuplivaa kuin cavojen tai proseccojen tyylitasoa.
Viinitiloja on Englannissa jo noin 800, mutta varsinaisia viinitaloja on vähemmän, noin 180. Istutusten määrä on kasvanut viimeksi kuluneen viiden vuoden aikana 70 prosenttia. Myös tunnetut ranskalaiset viinitalot ovat hankkineet Englannista viljelymaita.
Pääosa tuotannosta nautitaan maan omilla markkinoilla, monet viinitalot ilmoittavat vientimääräksi vain noin 10 prosenttia. Mutta vientiäkin pitää olla, jotta laatutuotteiden tunnettuus kasvaa.
Kun maa ja ilmasto vastaavat Ranskaa, miksi keksiä pyörää uudelleen? Myös Englannissa rypäleet ovat tunnetut ja hyväksi havaitut vaalea Chardonnay ja tummat Pinot Noir ja Meunier. Muitakin rypäleitä, kuten Pinot Gris, Pinot Blanc, Bacchus viljellään.
Brittiläinen kuohuviini valmistetaan samppanjamenetelmällä, joka luo juomaan sen ainutlaatuisen luonteen. Ensin tehdään kuplimaton viini, joka sitten käytetään toisen kerran hiivasakan päällä vähintään 9 kuukautta, usein paljon pidempään jopa monia vuosia, magnumit noin 10 vuotta. Hiivasakka poistetaan pullosta, hapokkuutta tasapainotetaan ja viimeistellään dosagella eli pienellä sokerilisäyksellä.
Viinintekijät korostavat intohimoaan tehdä huippulaatuista englantilaista kuohujuomaa, English Sparkling Wine, koska vain Ranskan Champagnen alueen kuohuvia saa nimittää samppanjoiksi.
Kuohuviinien valmistaminen ei ole hätähousun hommaa. Rypäleiden vaatima pitkä kasvukausi takaa niille syvän aromikkuuden, mutta pitkä aika työntää myös kapulaa rattaisiin. Kylmä kevät voi myöhästyttää viiniköynnösten kasvua ja yöhallat voivat nipistää osansa. Hallaa häädetään joko varta vasten hallan häätöön tarkoitetuilla pikku ämpärin kokoisilla kynttilöillä, jotka sytytetään aamuyöllä neljän maissa noin neljäksi tunniksi, tai lämmintä ilmaa puhaltavilla koneilla.
Saarivaltion pitkät sadekaudet koettelevat viiniköynnöksiä kosteudellaja homeella. Pahat raekuurot voivat tehdä puolestaan sadosta selvää. Mahdollisen hellekesän kuivuuskin kurittaa rypäleitä, ja syksyn hallat uhkaavat taas kylmyydellään.
Satoa päästään keräämään vasta aikaisintaan syyskuun lopussa ja lopettamaan vasta marraskuun puolivälissä.
Vuonna 1984 aloitti Englannissa ensimmäinen kaupallinen kuohuviinitila.
”British Wine” tarkoittaa Isossa-Britanniassa valmistettua puolimakeaa tai makeaa viiniä, joka on tehty maahantuodusta rypälemehusta.
”English Sparkling Wine” tai ” Product of England” kertoo Englannissa kasvaneista rypäleistä tehdystä kuohuviinistä.
Alkossa on myynnissä noin 30 erilaista englantilaista kuohuviiniä. Suurin osa on tilausvalikoimassa.
Tiettävästi Taittinger oli ensimmäinen ranskalainen samppanjatalo, joka osti maata Kentistä ja istutti ensimmäiset köynnökset vuonna 2017 omien kuohuviensa valmistamiseen. Ensimmäinen kuohuva pitäisi olla maistettavissa 2023.
Blanc de Blancs tarkoittaa, että kuohuva on tehty pelkästään Chardonnay-rypäleestä.
Blanc de Noirs on kuohuva, joka on tehty tummista rypäleistä eli Pinot Noirista ja Pinot Meunierista.
Lue myös:
Koronavuonna kippisteltiin kuohuvalla – samppanjan myynti nousi lähes viidenneksen
