Suomalainen haluaa syödä kotimaista

Hyvää Suomesta -merkki takaa tuotteen kotimaisuuden. Kuva: Juho Leskinen

Suomalaiset haluavat syödä kotimaista ruokaa. Kotimaisen ruoan osuus ruokakauppojen myynnistä on pysynyt korkeana, vaikka osa kuluttajista on inflaation myötä siirtynyt halvempiin tuotteisiin. Keskon ja S-ryhmän kaupoissa kotimaisten tuotteiden osuus kaikista myydyistä elintarvikkeista on 80 prosentin tuntumassa ja saksalaisen Lidlinkin myynnistä noin 60 prosenttia. Joissain tuoteryhmissä kotimaisen osuus hipoo lähes sataa prosenttia. (MT 28.8.)

Luvut ovat huomattavan korkeat sikälikin, että Suomi on EU:n jäsenenä kuulunut Euroopan vapaille sisämarkkinoille jo lähes 28 vuoden ajan. Vaikka suomalaisten elintarvikkeiden pelättiin häviävän halvemmilla tuotantokustannuksilla ja suuremmilla sadoilla kilpailevien maiden tuotannolle, näin ei ole käynyt. Toisaalta EU-vuosiin mahtuu monia käänteitä, jotka ovat osoittaneet kotimaisen tuotannon tärkeyden huoltovarmuudelle ja turvallisuudelle.

Vaikka kotimaisuutta ja lähellä tuotettua yhä arvostetaankin, kiveenhakattuja nykyiset kotimaisuusluvut eivät ole. Kaupungistumisen myötä yhä useammalta suomalaiselta puuttuu omakohtainen kytkös maaseutuun ja maatalouteen. On riski, että se heikentää ymmärrystä kotimaisen tuotannon merkityksestä ja eduista.

Toinen iso haaste on ruokavalioiden muutos. Varsinkin vegaaninen ruokavalio perustuu useimmilla tuontiraaka-aineisiin, kuten soijaan ja papuihin, joille Suomen lyhyt ja intensiivinen kasvukausi ei tule ilmaston lämmetessäkään riittämään. Pelkän kauran varassa suomalainen elintarvikeketju ei pärjää.

Sekin on tiedostettava, ettei kaupparyhmien ilmoittama kotimaisuusaste kerro markkinoista koko kuvaa. Kotimaisiksi lasketaan kauppojen valikoimista myös ne tuotteet, jotka on tehty ulkomaisista raaka-aineista Suomessa. Avainlippu ei takaa kotimaista raaka-ainetta toisin kuin aidot alkuperämerkinnät, joita ovat Sirkkalehti ja niin sanottu joutsenlippu eli Hyvää Suomesta -merkki.

Jotta suomalaisilla olisi tulevaisuudessakin mahdollisuus syödä kotimaassa tuotetuista raaka-aineista Suomessa valmistettua ruokaa, koko ketjun on puhallettava yhteen hiileen. Suomalaista elintarviketeollisuutta ei ole ilman kotimaista raaka-ainetta, ja ulkomaisten markkinoiden varaan jäävä kauppa voisi tuntea isompien rinnalla itsensä kovin pieneksi.