Maito ja nakit paisuttavat lapsiperheen ilmastopäästöjä – näin tarkistat oman ostoskorisi kotimaisuuden ja hiilijalanjäljen

Henna ja Jussi Hurttala tutkailivat kaupan kännykkäsovelluksesta ostostensa kotimaisuutta ja ilmastoystävällisyyttä. Tavoitteena on lisätä jääkaapin sisällön kotimaisuutta ja ilmastoystävällisyyttä. Kuva: Sanne Katainen

Katsaus ruokaostoksista tietoja keräävään kännykkäsovellukseen paljastaa, että Hurttalan nelihenkisessä perheessä juodaan paljon maitoa ja syödään lihajalosteita. Ne paisuttavat ruokavalion hiilijalanjälkeä.

"Nakkeja, makkaraa ja pekonia on ostettu 70 eurolla vuodessa. Kyllä siitä iso läjä tulee", perheen äiti Henna Hurttala pohtii.

K-ryhmän ruokakauppaan on käytetty vuodessa 4 900 euroa. Suurin yksittäinen menoerä ovat maitotuotteet, joita on ostettu 500 eurolla. Ne muodostavat yli 40 prosenttia ruokaostosten hiilijalanjäljestä.

Nelivuotias tytär nauttii maitoa litran päivässä. Vanhemmat eivät kuitenkaan tohdi rajoittaa maidonjuontia ilmastosyistä. Poika puolestaan juo maitoallergian takia ruotsalaista kaurajuomaa, jonka makuun eivät kotimaiset kaurajuomat yllä. Tuontijuoma pienentää ruokaostosten kotimaisuusastetta, jota Henna yrittää kasvattaa.

Eriävien mieltymysten takia kotiin kannetaan toisinaan myös ruotsalaista leipää, tanskalaista jugurttia sekä ulkomaisia muroja ja pakastepizzoja. Suklaista Marabou maistuu Fazeria paremmin.

Henna on määritellyt sovellukseen tavoitteekseen nostaa ostostensa kotimaisuusastetta. Siksipä sovellus tarjoaa nytkin tortillojen tilalle kalakukkoa.

"Mitähän poika siihen sanoisi", perheen isä Jussi Hurttala nauraa. Hänellä on luomuviljatila, joten jauhot ja puurohiutaleet saadaan omasta takaa.

Kasvikset, lihat ja kalat perhe ostaa liki poikkeuksetta kotimaisina. Myös arjen kemikaalit ovat suomalaisia. Vain hiuslakkaa ja astianpesukoneen tabletteja ei ole löytynyt kotimaisina.

Hurttalan perheen ruokaostosten hiilijalanjälki on yhteensä 800 kiloa vuodessa. Siinä on kuitenkin vain puolet totuudesta, sillä lounasruokailut hoidetaan ravintoloissa ja ruokaloissa.

Keskivertosuomalaisen hiilijalanjälki on vuodessa noin 10 300 kiloa hiilidioksidiekvivalentteina. Siitä noin viidennes eli 2 100 kiloa koostuu ruuasta.

Henna pohtii, että hiilijalanjälki pienenisi korvaamalla lihajalosteita kasvisruualla. Hän itse tykkää kotimaisista kaurapyöryköistä, joista muu perhe ei niin välitä. Jauhelihaa hän usein jatkaa soijarouheella. Lisäksi kalaa voisi syödä useammin.

Hurttalat pitävät tärkeänä myös hävikin rajoittamista. Esimerkiksi kahvia tulee joskus keitettyä liikaa.

Sovellus antaa heikon arvosanan perheen ruokaostosten ilmastoystävällisyydestä ja kotimaisuudessakin on petrattavaa.

"Huono taso hieman masentaa, koska mielestäni yritän miettiä näitä asioita", Henna pohtii.

Sovellusta hän pitää tarpeellisena, koska siitä näkee mihin rahat kuluvat. Esimerkiksi kolalimsaa on tullut ostettua vuoden aikana 150 eurolla. Toisaalta se valmistetaan Suomessa ja pitäähän ihmisillä joku pahe olla.

K-Ostoksille on kertynyt noin 100 000 käyttäjää. Potentiaalisia käyttäjiä ovat kaikki ketjun 3,5 miljoonaa Plussa-asiakasta. Myös S-ryhmällä on samankaltainen mobiilisovellus.