Raportti: Eläintuotteita korvaavien proteiinien kauppa seitsenkertaistuu vuoteen 2035 mennessä – maku saadaan vastaavaksi lähivuosina

Raportin mukaan korvaavien proteiinien markkinaosuus haukkaa vuoteen 2035 mennessä 11 prosenttia kaikista proteiinituotteista. Kehityksen etujoukoissa ovat kasvipohjaiset proteiinit. Kuva: Sanne Katainen

Lihaa ja muita eläinperäisiä tuotteita korvaavien proteiinien kauppa moninkertaistuu lähivuosina. Laajan raportin asiasta ovat tehneet konsulttiyhtiö Boston Consulting Group ja vegaanisiin tuotteisiin sijoittanut sijoitusyhtiö Blue Horizon.

Raportin mukaan korvaavien proteiinien markkinaosuus haukkaa vuoteen 2035 mennessä 11 prosenttia kaikista proteiinituotteista.

Vuonna 2035 liha-, muna-, maito- ja äyriäisproteiineja korvaavien tuotteiden kaupan odotetaan ylittävän 245 miljardia euroa. Kulutuksen oletetaan kasvavan nykyisestä 13 miljoonasta tonnista 97 miljoonaan tonniin vuodessa.

Vaihtoehtoisiksi proteiineiksi lasketaan kasviproteiinit sekä mikro-organismeista ja eläinsoluista tuotetut proteiinit.

Tukemalla teknisiä innovaatioita, kehitys voi nopeutua raportin mukaan niin, että vaihtoehtoisten proteiinien osuus ylittää neljänneksen markkinoista vuoteen 2035 mennessä.

"Tuolla nopeudella Eurooppa ja Pohjois-Amerikka saavuttaisivat lihankulutuksen huipun jo vuoteen 2025 mennessä, jonka jälkeen eläinproteiinin kulutus alkaisi laskea", raportin tekijät arvioivat tiedotteessa.

Korvaavissa tuotteissa maku, koostumus ja hinta ovat ratkaisevia ominaisuuksia.

Raportissa ennakoidaan, että vaihtoehtoiset proteiinit saavuttavat pian eläinproteiinia vastaavan maun ja koostumuksen. Ensin läpimurron tekevät kasvipohjaiset vaihtoehdot ja 2030–luvun alussa eläinsoluista kasvatetut proteiinit.

Korvaavien proteiinien yleistyminen hyödyttää ympäristöä ja tukee YK:n kestävän kehityksen tavoitteita. Jo pelkästään kasvipohjaisiin lihan- ja munankorvikkeisiin siirtyminen vähentäisi päästöjä yli yhden gigatonnin, eli miljardi tonnia hiilidioksidiekvivalenttia vuoteen 2035 mennessä.

Muutos säästäisi myös 39 miljardia kuutiota vettä, mikä vastaa Lontoon kaupungin vedenkulutusta 40 vuoden aikana.

Sijoittajat ovat avainasemassa ruokamurroksessa. Korvaavien proteiinien kehittäminen teolliseen tuotantoon vaatii paljon pääomaa. Luvassa näyttäisi olevan suuret tuotot.