Hailuodon Panimo kulkee vastavirtaan – paikallisen maltaan lisäksi toiveissa olisi myös saarella kasvanut maatiaishumala

Oluen keittolaitteisto hankittiin Saksasta. Wachsmann Brautechnikin keitto- ja mäskäyskattila sekä siivilöintitynnyri sopivat keittomäskäykseen, joka on perinteinen, monivaiheinen ja hitaampi menetelmä. "Sen ansiosta maltaasta saadaan enemmän irti", kertoo Kimmo Kaukonen. 

Yksi panimon neljästä hailuotolaisesta perustajasta, saksalaissyntyinen Jürgen Hendelmeier vastaa tuotannosta. 

Kausituotteet mukaan lukien Hailuodon Panimolla on 18 eri olutta. Niistä Altbier ja vaalea hellestyyppinen Laakeri ovat suosituimmat. 

Kun useat pienpanimot ovat viime aikoina tuoneet tarjolle IPA-tyypin oluita pienissä pulloissa, Hailuodon Panimo on kulkenut vastavirtaan. Ensiksikin sen oluet ovat luomua ja saksalaistyyppisiä.

Pullokin on reippaasti 0,75-litrainen. Siinä on kätevä, vanhanmallinen sulkijakorkki.

"On ajateltu, että pullon voi jakaa tai sulkea ja säilyttää jääkaapissa myöhemmin nautittavaksi", perustelee toimitusjohtaja Kimmo Kaukonen.

Erottuminen näyttää kantavan hedelmää.

Hailuodon Panimo oli MT:n vertailussa yksi viime vuoden nousijayrityksistä maaseutukunnissa (MT 11.10.) Yrityksen liikevaihto kaksinkertaistui heti sen ensimmäisenä kokonaisena toimintavuotena, ja myös yrityksen omavaraisuus oli aloittaneeksi yritykseksi hyvä.

Se on toinen kahdesta luomuoluisiin erikoistuneista pienpanimoista Suomessa.

Kaukonen arvioi, että noin 70 prosenttia tuotannosta menee päivittäistavarakauppaan, suurimmaksi osaksi Pohjois-Pohjanmaalle ja pohjoisempaan puoliskoon Suomea.

Menekkiä on tuonut se, että tänä vuonna Kesko otti kaksi yrityksen oluista myyntiin.

Paikallisuus on panimon johtoajatus.

"Tavoitteena olisi, että meillä olisi käytössä pelkästään hailuotolaista mallasta", toimitusjohtaja sanoo.

Kotimaisten luomumaltaiden saatavuus on ollut haasteista suurimpia. Se, että Raahen Ruukkiin syntyi Pehkolan Mallastamo, on Kaukosen mukaan tärkeä askel oikeaan suuntaan.

Mallastamo valmistaa nyt panimolle kahden hailuotolaisen tilan ohrasta mallasta. Aikaisemmin varsinkin useita erikoislaatuja jouduttiin hankkimaan ulkomailta.

"Etenemme vaiheittain sen mukaan, mitkä ovat luomumaltaan saannin mahdollisuudet tältä alueelta."

Kimmo Kaukosen mukaan hailuotolaiset tilat ovat ottaneet panimon kiinnostuneina vastaan. Hän ymmärtää, että päätös siirtyä luomuun vaatii taloudellista laskentaa ja perehtymistä uusiin viljelymenetelmiin eikä muutos silti synny käden käänteessä siirtymäajan vuoksi.

"Ajattelemme, että viljelijöillekin olisi mukavampi myydä vilja tietäen, että se jalostetaan paikallisesti."

Kaukonen seuraa kiinnostuneena, miten humalan maatiaislajikkeiden kartoitus etenee Luonnonvarakeskuksessa. "Parasta olisi tietenkin, jos saataisiin täältä vanhaa paikallislajiketta viljelyyn."

Paikallisuutta ja tuotteiden alkuperää tuodaan esiin muun muassa panimokierroksilla. Niitä ja muita tilaisuuksia järjestetään panimon yhteydessä sijaitsevassa Pubissa ja puodissa, joka on nyt tilauksesta avoinna myös talvisin.

Panimon vuosituotanto yltää tänä vuonna 100 000 litraan. Olutta pannaan keskimäärin vain yhtenä päivänä viikosta, joten kapasiteettia on vara nostaa.

"Vain käymistankkeja tarvitaan lisää. Mutta ennen kaikkea meiltä loppuvat tilat", Kaukonen toteaa.

Laajennus on suunnitelmissa. Entisellä osuuskaupan varastomakasiinin tontilla on siihen tilaa. Hanke on toimitusjohtajan mukaan "jalalla", kun piirustuksetkin on tehty.

"Ensi syksynä katsomme, mikä on taloustilanne."

Takana on kaksi osakeantia, jotka ovat tuottaneet noin 500 pienosakasta ja reilun 200 000 euron rahoituksen. Niistä jälkimmäisen turvin hankittiin uusi käymistankki ja remontoitiin panimon päätyyn Pubi ja Puoti.

Seuraava laajennus on tarkoitus toteuttaa omarahoituksella, lainalla sekä mahdollisella investointiavustuksella, jos sellaista onnistutaan saamaan esimerkiksi Leader-rahoista.