Kasviproteiini pyrkii sekasyöjien lautasille – valmistajat kaipaavat Suomeen kasviproteiinin jalostuslaitoksia ja tähtäävät myös vientiin

Kasviproteiineilla on mahdollisuus olla Suomen elintarviketeollisuuden kultakaivos. Tuotteet kestävät kansainvälisen vertailun ja vientikanavat ovat auki jo useisiin maihin. Kuva: Sanne Katainen

Verso Food Oy:n lippulaivatuote on härkäpapuproteiinia sisältävä Härkis. Se on tullut markkinoille syyskuussa 2016. Kuva: Verso Food

Sen tietävät kaikki, jotka ovat pitäneet kaupassa käydessään silmät auki: kasvipohjaisten elintarvikkeiden määrä kasvaa vauhdilla. Yhä useampi haluaa lisätä kasvisruuan määrää lautasellaan.

MT kysyi kuudelta kasvipohjaisia elintarvikkeita valmistavalta yritykseltä, millaisena ne näkevät tulevaisuutensa.

Vastauksissa korostui halu päästä sekasyöjien lautasille. Kasvisproteiineja ei nähty enää ainoastaan vegaaneille tai muille kasvissyöjille suunnattuna tuotteena. Lihan ja kasvisproteiinien välisen vastakkainasettelun tarpeettomuus nousee esiin monessa vastauksessa.

Osalle yrityksistä suurin este kotimaisten raaka-aineiden käytön lisäämisessä on se, että Suomesta puuttuvat kasviproteiinien jalostukseen sopivat laitokset. Härkäpapu- ja herneproteiinia on tuotava ulkomailta, sillä kotimaassa niitä ei jalosteta. Nämä yritykset ovat mukana edistämässä kotimaisten jalostuslaitosten avaamista.

Vaikka markkina kasvaa nyt nopeasti, se on yritysten mielestä vielä alkuvaiheessa. Kotimaisten kasviproteiinien mahdollisuuksia pidetään kautta linjan hyvinä. Markkina ei rajoitu ainoastaan Suomeen. Monelle vastaajalle ruokavienti on merkittävä tulevaisuudensuunnitelma.

Jokaiselta yritykseltä kysyttiin seuraavat kysymykset:

1. Millaisena näette yrityksenne aseman tällä hetkellä ja miten arvioitte sen kehittyvän seuraavan kolmen vuoden aikana?

2. Miten korkea tuotteidenne kotimaisuusaste on ja miten aiotte mahdollisesti kasvattaa sitä?

3. Millaiset vientisuunnitelmat yrityksellä on?

4. Millaisia haasteita ja mahdollisuuksia näette kasvipohjaisten tuotteiden markkinan kasvattamisessa?

Boltsi Oy:n lippulaivatuote on kauraa ja siemeniä sisältävä Boltsi-pyörykkä. Leivon Leipomon kehittämä Boltsi voitti vuoden 2019 Suomalainen menestysresepti -kilpailun. Tuote tuli markkinoille saman vuoden elokuussa. Vuonna 2020 Boltsien tuotanto siirtyi oman yrityksen alaisuuteen. Kuva: Trust Creative Society

Verso Food Oy:n vuorovaikutusvastaava Jukka Kajan.

1. Olemme markkinajohtaja noin viidenneksen osuudella. Olemme onnistuneet luomaan tuotteet ja brändit, joiden varaan rakennamme kasvua. Kilpailu on kiristynyt, mutta olemme pysyneet markkinoiden kärjessä. Tavoite on pysyä siellä. Kilpailun lisääntyessä osa nykyisistä tuotteista tulee luultavasti katoamaan.

2. Härkiksessä kotimaisen härkäpavun osuus on yli 50 prosenttia, suikaleessa ja murussa alhaisempi. Pyrimme käyttämään mahdollisimman paljon kotimaisia raaka-­aineita. Merkittävin pullonkaula on kotimaisen herne­proteiinin puute. Olemme olleet etunenässä toivomassa Suomeen raaka-ainetta jalostavaa tehdasta. Kokemäen fraktiointilaitoksen konsentraatin valkuaisainepitoisuus on valitettavasti alhaisempi kuin käyttämässämme isolaatissa.

3. Saamme kotimaassa tuotannon hyvin pyörimään, mutta markkinat ovat rajalliset. Viemme tuotteita neljään maahan, ja neuvottelut ovat käynnissä useaan muuhun. Mahdollisuudet ovat hyvät, sillä suomalaiset kasvistuotteet ovat erinomaisia ja kestävät kansainvälisen vertailun.

4. Kahden viime vuoden aikana kasviperäiset tuotteet ovat yleistyneet nopeasti. Emme tavoittele täysvegaanista ruokavaliota vaan sitä, että kasvipohjaiset tuotteet olisivat osa arkiruokailua. Tällä hetkellä kuluttajat ostavat tuotteita suunnilleen kerran yhdeksässä viikossa. Tuosta on helppo kasvattaa esimerkiksi kerraksi kahteen viikkoon. Vastakkainasettelu kuitenkin vaikeuttaa tuotteiden normalisoitumista.

Jalofoods Oy:n lippulaivatuote on tofu, jonka pääraaka-aineena käytetään eurooppalaista soijaa. Yritys perustettiin vuonna 1989. 

Boltsi Oy:n toimitusjohtaja Harri Jaakkola:

1. Keskusliikkeiden lukujen perusteella Boltsi original -pyörykät ovat pyöryköiden kategoriassa toiseksi ja kolmanneksi myydyin tuote. Mukaan on laskettu myös lihapyörykät. Laajennamme Boltsia eineshyllystä välipalatuotteisiin ja ruuan raaka-­aineisiin. Lisäaineettomuus on tärkeää.

2. Kotimaisina saatavat raaka-aineet hankitaan kotimaisina. Boltsi originalissa kotimaisuus on hieman yli puolet. Pyöryköiden sisältämiä siemeniä on vaikea saada Suomesta. Tutkimme Luonnonvarakeskuksen kanssa Jokioisilla, miten kauraa voitaisiin hyödyntää enemmän. Kotimainen kaura on niin laadukasta, ettei ole tarvetta miettiä vaihto­ehtoja. Uutuustuotteissa kotimaisuus tulee olemaan lähellä sataa. Työ on kotimaista.

3. Pieni määrä tuotteita viedään Viroon. Seuraavaksi kiinnostaa Ruotsi. Vuonna 2022 tuotteemme ovat länsinaapurissa kaupan hyllyssä. Eurooppa kiinnostaa muutenkin. Kaura tulee olemaan viennissä isossa osassa.

4. Karkeasti 80 prosenttia tuotteistamme myydään yliopistokaupungeissa. Haaste on keksiä, miten myös muut kuluttajat saataisiin kokeilemaan. Mahdollisuuksia on todella paljon. Olemme olleet hyvin perinteinen leipomo. Kun on ruvettu ovia aukomaan ja kyselemään, tästä on tullut ihan uskomattoman hieno juttu.

Vöner Oy:n lippulaivatuote on vehnäproteiinia sisältävä Vöner, kebabiin verrattavissa oleva kasvipohjainen tuote. Se on tullut markkinoille huhtikuussa 2017. 

Jalofoods Oy kaupallinen johtaja Jouko Riihimäki:

1. Jalotofulla on vahva asema. Liike­vaihto on tuplaantunut viiden viime vuoden aikana. Olemme päättäneet investoida omaan biokaasu­laitokseen. Tuotannon sivuvirrasta, soijapapujen kuituaineksesta ja herasta, saadaan energiaa tofun tuotantoon. Tämä on isoin päätös vuosiin.

2. Tempet ovat kotimaisia: härkäpapu ja herne ovat suomalaista alkuperää. Suomessa (luomu)soija tofuumme tulee Itävallasta. Kotimaista soijaa käytetään, kun se tänne laajemmin tulee. Toistaiseksi haasteena on saada lajike, joka tuottaa täällä riittävästi satoa ja jonka ravinto­arvot kestävät vertailun. Jalotofun tuotteet ovat avain­lippusertifioituja. Jalostus tapahtuu Tammisaaressa.

3. Teimme neljä vuotta töitä päästäksemme Norjan ja Tanskan markkinoille. Luomuviennistä osuutemme oli yhtenä vuonna miljoonan euron luokkaa. Tähtäimessä ovat Itämeren maat ja erityisesti Saksa. Siellä pitää olla hyvin realistinen. Pitää markkinoida tempeä tai jotain erikoistuotetta, muuten myydään kiloja eikä arvoa.

4. Haaste on kulutustottumuksissa, ruokakulttuurissa ja ennakkokäsityksissä. Luullaan, että pitää syödä lihaa, jotta saisi voimaa. Se ei pidä paikkansa. Raaka-aineen saanti ja tuotteen hinta ovat myös haasteita. Myymme laatua, emme luksusta. Pohjimmiltaan kyse on ruokakulttuurin muutoksista. Se on erittäin pitkää, sukupolvien takaa tapahtuvaa kapulanvaihtoa.

Pouttu Oy:n kasviproteiinituotteiden lippulaiva on herneproteiinista valmistettu Muu-kasvissarja. Ne ovat tulleet markkinoille syyskuussa 2019. Muu-sarjan tuotannosta, markkinoinnista ja myynnistä vastaa oma Meeat Food Tech Oy. Kuva: Pouttu

Vöner Oy, perustaja Siva Parlar:

1. Tavoitteemme on kasvattaa liikevaihtoa 50–100 prosenttia vuosittain. Tähän asti tavoite on toteutunut joka vuosi. Vuonna 2020 liikevaihto oli noin kaksi miljoonaa euroa.

2. Tällä hetkellä kastikkeet ovat kotimaisia ja itse Vöner tuotetaan Saksassa. Talven aikana siihen tulee muutos, sillä tuotanto siirtyy kokonaan Suomeen. Muutosta on työstetty melkein koko viime vuosi. Samalla raaka-­aineen toimittaja vaihtuu kotimaiseksi. Haluamme käyttää mahdollisimman paljon suomalaisia raaka-aineita.

3. Vöneriä on viety ulkomaille jo pari vuotta, enimmäkseen Viroon ja vähän Ruotsiin. Suunnitelmissa ovat muut Pohjoismaat. Koronavirus hidasti Ranskan-viennin aloittamista. Jos tilanne olisi normaali, Ranskasta saisi jo Vöneriä. Vastaavia tuotteita on markkinoilla, mutta luotamme omaan brändiin, makuun ja tuotenimeen. Vöner yhdistyy Döneriin, maailmanlaajuisesti tunnettuun ruokaan.

4. Mahdollisuuksia on valtavasti. Suomalaisessa markkinatutkimuksessa on nähty, että muihin vege­proteiineihin verrattuna Vöner maistuu yllättävän hyvin myös miehille. Vönerillä saadaan lihamaisuus, se on maskuliinisempi ruoka kuin esimerkiksi tofu. Haasteena on kilpailun kiristyminen. Kaupan hyllyt eivät kasva. Ennen riitti, että tuote oli vegaaninen, nyt vaaditaan laatua.

Gold&Green Oy:n lippulaivatuote on härkäpavusta ja kaurasta valmistettu Nyhtökaura. Se on tullut markkinoille vuonna 2016. Tuotteen lanseerausta seuranneen kovan kysynnän jälkeen Paulig Oy osti yrityksen. 

Pouttu Oy:n operatiivinen johtaja Pirkko Rahkonen:

1. Muu-kasvistuotesarja on osoittautunut poikkeuksellisen hyvin kauppojen valikoimissa säilyväksi. Asiakkaat ovat olleet kiinnostuneita, ja kasvu näyttää jatkuvan. Koemme olevamme vakavasti otettava tekijä markkinoilla. Kasvun mahdollisuudet ovat hyvät, sillä osaaminen, teknologia ja prosessi kehittyvät jatkuvasti.

2. Pääraaka-aine tuotteissa on herneproteiini, jota ei vielä saa kotimaisena. Olemme halunneet painottaa, että työ tehdään Suomessa. Kaikki uudet raaka-aineet kiinnostavat, ja kokeilemme kotimaisia vaihtoehtoja saatavuuden mukaan.

 3. Muu-kasvistuotesarjan menestyksen myötä Poutusta irrottautui näitä tuotteita valmistava Meeat Food Tech Oy joka vastaa myös markkinoinnista ja myynnistä. Meeat tavoittelee vientiä ja hyvin kansainvälisiä markkinoita. Tuotteet valmistetaan edelleen Poutulla Kannuksessa.

 4. Tuotteet ovat omassa sarjassaan uniikkeja. Uudet ruokatrendit antavan mahdollisuuden luoda markkinoille uutta. Tutkimattomia raaka-aineita on paljon. Haasteita ovat markkinointi ja laajan kuluttajaryhmän löytäminen. Tuotteita ei ole suunnattu vain kasvissyöjille, vaan vaihtoehdoksi myös lihansyöjille. Kilpailu lisääntyy ja markkinoilla on paljon myös tuontituotteita ja pakasteita. Näemme kuitenkin enemmän mahdollisuuksia kuin haasteita.

Gold&Green Foods Oy:n perustaja ja innovaatiojohtaja Maija Itkonen:

1. Olemme olleet mukana alkuvaiheesta asti, ja meillä on pioneeri­aseman tuoma pysyvä kuluttajakunta. Olemme päässeet ostoskoreihin, emmekä lennä sieltä helposti pois.

2. Tuotteen kotimaisuus on keskimäärin 60 prosenttia. Siihen sisältyy kaikki raaka-aineista markkinointiin ja tuotekehitykseen. Tuotteet valmistetaan Järvenpäässä. Kasviproteiinien tuotanto on Suomessa vähäistä, ja teemme töitä sen valmistuksen lisäämiseksi. Vaaditaan uudenlaista ajattelua ja yhteisen tekemisen mallia alan muiden toimijoiden kanssa.

3. Euroopassa vientikanava on auki kymmeneen maahan, ja Yhdysvalloissa ja Aasiassa on tehty avauksia. Yrityksen toiminta on todella vientivetoista, sillä Suomen markkina on rajallisen kokoinen. Olemme tehneet hiljattain sopimuksen Taco Bell UK:n kanssa. Sen lisäksi toimitamme Nyhtökauraa Taco Bellille Espanjaan, Portugaliin ja Suomeen. Espanjassa toivottiin tuotteelle vegaani­sertifikaattia. Asiakkaiden mielestä tuote oli niin hyvä, että he eivät uskoneet sen olevan kasvipohjainen.

4. Tavoittelemme kuluttajia, joille myös liha on vaihto­ehto. Silloin on kilpailtava lihan kanssa maussa ja käyttö­kokemuksessa. Meidänkin on parannettava tuotteen laatua. Lisäksi täytyy viestiä, opettaa ja totuttaa. Moni ajattelee kasviproteiinien olevan pitkälle prosessoitua, vaikka se ei pitäisikään paikkaansa. Uskon, että kun aikaa kuluu, tuotteet normalisoituvat ja sillä on suuri vaikutus.

Lue myös:

Kasvaako Suomesta kasviproteiinin huippumaa? "Tuottajapuolella voitaisiin kaivata ´kasvis-Valion` perustamista", sanoo asiantuntija – Härkäpavun ja herneen viljelyala mahdollista tuplata nykyisestä