Suomalaisten ruokailutottumuksissa selkeitä muutoksia: Nyt syödään aiempaa enemmän siipikarjaa ja juustoja
Tulevaisuudessa kulutusta muuttavia tekijöitä voivat olla muun muassa väestön ikääntyminen, yksinasuvien määrän kasvu sekä ilmastonmuutokseen ja eläinten hyvinvointiin liittyvät kysymykset.
Viime vuosikymmeninä suomalaiset ovat lisänneet esimerkiksi siipikarjan kulutustaan. Kuva: Jaana KankaanpääPellervon taloustutkimus PTT:n tilastoanalyysin mukaan viime vuosikymmenten aikana suomalaiset ovat siirtyneet syömään enemmän siipikarjanlihaa ja juustoja. Maidon ja perunoiden kulutus sen sijaan on laskussa.
”Ruuan kulutuksessa on aina meneillään erilaisia kehityspolkuja. Viimeisten vuosikymmenten aikana merkittävimpiä muutoksia ovat siipikarjanlihan, juuston, kahvileivän sekä jogurtin ja rahkan kulutuksen kasvu. Sen sijaan maidon juonti ja perunoiden syönti on vähentynyt”, PTT:n maatalousekonomisti Johannes Piipponen kertoo tiedotteessa.
Toinen selkeä muutos on ruuan kulutuksen monipuolistuminen sekä valikoiman ja laadun lisääntyminen. Tässä merkittävä vaikutus on PTT:n mukaan ollut kansainvälisen elintarvikekaupan kasvulla.
Tulevaisuudessa kulutusta muuttavia tekijöitä voivat olla muun muassa väestön ikääntyminen, yksinasuvien määrän kasvu sekä ilmastonmuutokseen ja eläinten hyvinvointiin liittyvät kysymykset.
Lihansyönti ja kasvissyönti ovat olleet Suomessakin pitkään kiivaita keskustelunaiheita. Piipposen mukaan lihakeskustelun pihvi on siinä, että juuri siipikarjanlihan kulutus on viime vuosikymmeninä kasvanut huimasti. Samalla myös lihan kokonaiskulutus on kasvanut, sillä sitä syödään nyt kolme kertaa enemmän kuin 60 vuotta sitten.
”Lihan kokonaiskulutuksen kasvu tasaantui 2010-luvun alkupuolella, mutta on sittemmin kääntynyt uudelleen nousuun. Suomalaisista 94 prosenttia syö lihaa jossain muodossa”, Piipponen sanoo.
Myös kalan ja vihannesten kulutus on samaan aikaan kasvanut, mutta se ei kuitenkaan ole tapahtunut lihan kustannuksella.
Kasvisruuan todellisen suosion hahmottaminen nykyisin koottavista tilastoista on Piipposen mukaan hankalaa. Tilastoista löytyy kuitenkin tukea sille ajatukselle, että kasviproteiinien käyttö on nousussa. Esimerkiksi linssien, härkäpapujen ja kikherneiden tuonti lähti voimakkaaseen kasvuun vuoden 2014 jälkeen.
”On erittäin todennäköistä, että kasvissyönnin kasvu jatkuu myös Suomessa”, Piipponen sanoo.
Toinen odotettavissa oleva muutos on luomutuotteiden kulutuksen lisääntyminen. Nousu on ollut viime vuodet tasaista, mutta Suomi on vielä muita Pohjoismaita perässä.
Analyysin mukaan Suomessa ollaankin vasta kasvupyrähdyksen alussa, jos kotimaisen luomun nykyistä kehitysvaihetta verrataan Tanskaan ja Ruotsiin. Lähivuosina luomun kulutuksen voidaan odottaa kasvavan edelleen reippaasti.
PTT:n elintarvikekulutustutkimuksen pääset lukemaan tästä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
