
Maistuisiko Hitler-läski? Soija kiinnosti niin kansallissosialistista Saksaa, Maon Kiinaa kuin Neuvostoliittoa, kun nälkäiselle kansalle ei riittänyt lihaa
Eräs Stalinin luottokokeista oli Spiridon Putin – Vladimir Putinin isoisä. Tuore kirja 1900-luvun diktatuurien ruuista saa katsomaan arkisia elintarvikkeita uusin silmin.
Ville-Juhani Sutinen: Ruoka, valta ja nälkä 1900-luvun diktatuureissa. 310 s. Docendo. Kuva: Ari Haimi, Docendo, koonnut: Aatu JaakkolaVille-Juhani Sutisen kirja käsittelee ruuan, vallan ja nälän suhdetta totalitaarisissa maissa silmiä avaavasti.
1900-luvun diktatuurit – Neuvostoliitto, kansallissosialistinen Saksa ja Maon Kiina saivat alkunsa ruuasta tai tarkemmin sanottuna sen puutteesta.
Esimerkiksi Kiinassa Mao pääsi valtaan hyödyntämällä maaseudun nälkää.
Hän julisti 1949 valtaan noustessaan, että yksikään kiinalainen ei kuolisi nälkään hänen aikanaan. Reilu vuosikymmen myöhemmin ainakin 45 miljoonaa ihmistä oli menettänyt henkensä nälänhädässä.
Joskus nälkä johtui osaamattomuudesta, joskus sitä käytettiin keinona kiristää ja rangaista ihmisiä.
Maatalouden kollektivoinnit Neuvostoliitossa ja Kiinassa johtivat katastrofiin. Sutinen kuvaa Maon idioottimaisten ratkaisujen ketjuja ja seurauksia lakonisen vetävästi.
Olen sen verran herkkätuntoinen ihminen, että minun olisi pitänyt hypätä kannibalismia käsittelevän osion yli.
Samaan aikaan kun kansa kiristeli vyötä, vallanpitäjät herkuttelivat ja mässäilivät.
Samaan aikaan kun kansa kiristeli vyötä, vallanpitäjät herkuttelivat ja mässäilivät.
”Neuvostoliitossa ja Kiinassa pidettiin kirjaimellisesti pitoja keskellä joukkokuolemaa. Saksassa ilmiö ei ollut yhtä räikeä, mutta sielläkin esiintyi vastaavaa, etenkin toisen maailmansodan aikana”, kirjoittaa Sutinen.
Stalinille herkkuja muuten kokkaili muuan Spiridon Putin – Vladimir Putinin isoisä.
Saksassa ruokakulttuurille tärkeän makkaran valmistus lopetettiin ensimmäisen maailmansodan aikana lähes kokonaan. Yksi syy oli lihan vähäisyys ja toinen makkarankuorina käytettyjen lehmän mahalaukkujen ja suolien huono saatavuus. Niistä valmistettiin Zeppelin-ilmalaivojen kannatinpallojen sisäkuoria. Kuva: Wikimedia Commons / Harry VisseringKirjassa piisaa kiinnostavia yksityiskohtia. Se saa katsomaan arkisia ruokia uusin silmin.
Lihan tuotanto- ja toimitusvaikeudet johtivat siihen, että Maon Kiina, Neuvostoliitto ja Hitlerin Saksa etsivät muita proteiininlähteitä.
Neuvostoliitossa kehiteltiin monenlaisia soijapohjaisia tuotteita ja ruokajalosteita, jotka Sutisen mukaan sopisivat nykypäivänkin kasvissyöjän pöytään. Natsit viljelivät soijapapua valloitetussa Ukrainassa. Unkarilaisille sotilaille tarjottiin Hitler-läskiä eli jämäkäksi prässättyä hedelmämassaa. Kiinassa tofua ei pidetty lihan korvikkeena, mutta Maon aikaan siitä tuli sellainen.
Kirja pohtii kansallissosialismin ja Hitlerin suhdetta kasvissyöntiin. Vihreästä ulkokuoresta luovuttiin tarpeen tullen.
Kirjan kruunaavat reseptit natsien ja kommunistien keittokirjoista.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat







