Ulkomaisia marjoja myytiin suomalaisina – viime kesän tehovalvonta paljasti taas alkuperähuijauksia
On arvioitu, että elintarvikepetokset aiheuttavat EU:lle vuosittain 8–12 miljardin euron kustannukset.
Näiden ruotsalaisten mansikoiden alkuperämaa ilmoitettiin myyntipaikalla asiallisesti. Kuva: Jaana KankaanpääKotimaisuus on tuoreiden marjojen myynnissä niin iso valtti, että se houkuttelee joskus alkuperäväärennöksiin. Viime kesänäkin hujauksia havaittiin.
Ruokavirasto, Tulli ja kuntien elintarvikevalvontaviranomaiset polkaisivat kesällä käyntiin yhteisen tehovalvontahankkeen. Siihen kuului koko ketju rajanylityksestä aina marjojen myyntiin kuluttajille.
Satamaan saapuvista marjaeristä kerättiin tehostetusti tietoa. Tulli vastasi ajoneuvojen ja marjakuormien tarkastuksista satamassa.
”Toimitimme tarvittavat havainnot marjaeristä kuntien elintarvikevalvontaviranomaisille, jotka tekivät tarkastuksia marjojen myyntipaikoilla omilla valvonta-alueillaan”, Tullilaboratorion johtaja Pirjo Sainio kertoo.
Ruokavirasto koordinoi kunnallisten elintarvikevalvontaviranomaisten kanssa tarkastuksia ja näytteenottoa kunnissa.
Myyntipisteissä tarkkailtiin erityisesti sitä, olivatko marjoista kuluttajalle annettavat tiedot lainsäädännön vaatimusten mukaisia.
Tuoreista marjoista tulee aina ilmoittaa alkuperämaa eli maa, jossa marjat on viljelty. Pakkauksissa myytävissä marjoissa täytyy ilmoittaa myös pakkaajan tiedot eli vähintään pakkaajan nimi ja fyysinen osoite.
Jos marjojen alkuperän oikeellisuutta epäiltiin, erän alkuperän varmistamiseen käytettiin tarvittaessa marjojen isotooppitutkimusta. Sen tulosten perusteella voidaan tehdä päätelmiä marjojen maantieteellisestä kasvupaikasta. Isotooppianalyyseistä vastasi Ruokaviraston laboratorio.
”Muutamissa kuntien tekemissä tarkastuksissa havaittiin, että ulkomaista alkuperää olevia marjoja todellakin myytiin suomalaisena”, Ruokaviraston erityisasiantuntija Satu Virtaranta kertoo.
”Muuttaessaan marjojen alkuperää ja myydessään ulkomaisia marjoja suomalaisina toimija syyllistyy esimerkiksi markkinointirikokseen tai terveysrikokseen. Myymällä markkinahinnaltaan halvempia ulkomaisia marjoja kotimaisina toimija saa myös merkittävää taloudellista hyötyä verrattuna oikein toimiviin kilpaileviin toimijoihin”, Virtaranta toteaa.
”Toivottavasti yhteistyömme Tullin kanssa jatkuu hedelmällisenä projektin jälkeenkin”, Tampereen ympäristöterveyden ympäristöinsinööri Kirsi Miekka sanoo. Hän toivoo myös kuluttajilta rohkeutta tiedustella tuotteen alkuperää ostohetkellä.
Elintarvikepetokset ovat kansainvälinen ilmiö, johon liittyy järjestäytynyttä rikollisuutta. On arvioitu, että elintarvikepetokset aiheuttavat EU:lle vuosittain 8–12 miljardin euron kustannukset.
Petokset aiheuttavat haittaa sekä lainkuuliaisille elintarvikealan toimijoille että kansalaisten terveydelle ja turvallisuudelle.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat









