Puhutaanko lihansyönnin sijaan ylensyönnistä ja krääsän tilaamisesta?

Kotitalouksien kulutuksen hiilipäästöt ovat Suomessa lähes puolittuneet vuosituhannen taitteesta. Tieto ilahduttaa siitä huolimatta, ettei maankäytön päästöjä ole saatu vielä Valtioneuvoston tutkimuslaitoksilta tilaamiin laskelmiin mukaan.

Se tiedetään, että esimerkiksi asumisen päästöt ovat laskeneet liki omalla painollaan Suomen energiantuotannon vihertyessä. Sen sijaan maatalouden päästöjä ei ole kyetty leikkaamaan.

Kotitalouksien kuluttama rahamäärä on samaan aikaan kasvanut. Yhtälö kielii paitsi kaiken kallistumisesta, myös siitä, että rahaa kuluu suhteessa enemmän esimerkiksi vihreään energiaan ja palveluihin.

Toisaalta kaikenlaisen Kiina-krääsän tilaamisesta olisi varaa karsia. Kulutuksen päästöistä yhä liki puolet tapahtuu ulkomailla. Siellä ”jossain kaukana”, missä autot, kännykät ja vaatteet valmistetaan. Vähemmälläkin varmasti pärjäisimme. Kuka esimerkiksi on päättänyt, että pusero on käyttökelvoton, kun siihen tulee reikä? Parsimistaidot kunniaan ja elektroniikalle pidemmät takuuajat ja edullisia korjaamoita.

Viime viikolla julkaistun selvityksen mukaan suomalaisten kotitalouksien kuluttamien elintarvikkeiden kasvihuonekaasupäästöt ovat laskeneet vuosituhannen vaihteesta 17 prosenttia (muistetaan yhä, etteivät maaperäpäästöt ole mukana).

Kasvisten ja kalan kulutuksesta koitui vuonna 2019 noin 4 miljoonan tonnin hiilipäästöt ja eläinperäisten elintarvikkeiden kulutuksesta hieman alle 4 miljoonan tonnin päästöt.

Samalla alkoholijuomien ja tupakan kulutuksesta aiheutui noin miljoonan tonnin hiilipäästöt. Kyseisissä tuoteryhmissä tuonnin määrä on suuri, joten maankäytön päästöt ja ongelmat sijaitsevat toisaalla.

Miltä maailma näyttäisikään nälänhätineen ja päästöineen, jos pahepelloilla viljeltäisiin vain ruokakasveja? Onko olut elintarvike? Päästään arvokysymyksiin.

Kuinka paljon päästöjä aiheutuu suomalaisten ylensyönnistä? Saako moista edes pohtia ääneen? Lihan ja kovan rasvan syönnistä saa saarnata, mutta saako sohvalla röhnöttämisestä kera sipsipussin ja kaljan?

Kaikesta kuluttamisesta aiheutuu päästöjä muodossa tai toisessa. Mikä kaikki on hyväksyttyä ja mistä voidaan karsia? Selvää on, että leivän lisäksi tarvitsemme sirkushuveja. Kuka lopulta päättää, mistä kaikesta on syytä maksaa haittaveroja ja minkä verotusta on varaa alentaa?

Uudehkon hallituksemme aikana tuskin näemme verohelpotuksia ja edistämisrahaa sen paremmin taiteelle, tieteelle kuin kasvisruoallekaan.