Makaronilaatikko matkaa markettiin yli tuhat kilometriä

Siikalatvan keskustaajamassa Pulkkilassa kaksi kilpailevaa ruokakauppaa sijaitsee toisiaan vastapäätä. Niihin saapuessaan kotimainen lihamakaronilaatikko on kulkenut noin 1 800 kilometrin matkan. Kuva: Nikke Kinnunen

Saarioisten liha-makaronilaatikko on Suomen kolmen suosituimman valmiin aterian listalla. Se valmistetaan Saarioisten tehtaalla Kangasalla – ihan niin kuin kotona, yhtiön mainosvideolla kerrotaan.

Keitetään makaroni, ruskistetaan jauheliha, sekoitetaan munamaito ja paistetaan koko komeus parissa sadassa asteessa.

Ruuan jokainen ainesosa on kuitenkin tuotava tehtaalle jostain. Liha, maitotuotteet, makaronit ja munat saapuvat eri kohteista. Kotoisaa makua tavoitellessa pellon ja pöydän välille kertyy kilometrejä.

Kun liha-makaronilaatikko otetaan Kangasalla ulos uunista, se on kulkenut matkan, joka vastaa etäisyyttä Helsingistä Varsovaan. Ja vielä vähän päälle.

Pisimmän taipaleen siirtyy jauheliha. Se kulkee ensin tilalta teurastamoon, sitten teurastamolta tehtaalle. Matkaa kertyy 451 kilometriä. Hieman yli puolet taitetusta matkasta muodostuu, kun eläin kuljetetaan teuraalle.

Suuri osa Suomessa kasvatettavasta karjasta tulee Ylä-Savosta ja Pohjois-Pohjanmaalta. Matka Länsi-Suomessa sijaitsevalle teurastamolle on keskimäärin 250 kilometrin tietämillä. Teurastamolta Kangasalle matkaa kertyy vielä parisataa kilometriä.

Saarioisten ostopäällikön Matti Tähtisen mukaan yhtiön logistiikassa hyödynnetään olemassa olevia reittejä. Makaronilaatikko lähtee kauppoihin valmistajan järjestämällä kuljetuksella.

”Kun tavaraa viedään meiltä maailmalle, poimitaan paluumatkalla kyytiin raaka-aineita. Rekat eivät tietenkään liiku teillä tyhjinä.”

Tähtisen mukaan Saarioisten ruokien raaka-aineet kulkevat autojen kyydissä.

Isosta padasta ryöpsähtävät makaronit ovat matkanneet Suomen teillä vähintään 400 kilometriä saapuessaan Saarioisten tehtaalle. Makaronin valmistuksessa käytetään tavallisen vehnän lisäksi durumvehnää, jota ei viljellä Suomessa.

Durumvehnä pitää kuljettaa makaronitehtaalle jostakin Suomen viljasatamasta. Matkaa kuljetukselle tulee vähimmilläänkin toistasataa kilometriä.

Tuontivehnä ostetaan sieltä, mistä sitä kulloinkin on saatavilla. Alkuperä voi olla Euroopassa tai sen ulkopuolella, esimerkiksi Ranskassa tai Kanadassa. Edes suurpiirteisten kilometrimäärien arviointi on vaikeaa.

Suurin osa makaroneissa käytetystä vehnästä on kuitenkin Suomesta. Vehnää tuotetaan usealla paikkakunnalla, mutta makaronitehtaalle se saapuu korkeintaan 200 kilometrin päästä.

Varsinais-Suomen viljavilla mailla tuotettu vehnä kulkee reilun 100 kilometriä ennen päätymistään tehtaalle. Vilja jauhetaan jauhoksi samassa paikassa, jossa laatikkomme makaroni valmistetaan.

Seuraavaksi makaronit matkaavat Kangasalle. Matkaa tehtaiden välillä on reilut 120 kilometriä.

Saarioinen käyttää lihamakaronilaatikossaan munamaitoa, johon lisätään kermaa. Käytetty maito on rasvatonta, ja se tulee Suomesta.

Maito ja kerma tulevat samalta meijeriltä, ja ne matkaavat Kangasalan tehtaalle yhteensä 199 kilometrin matkan. Suurin osa matkasta on meijerin ja tehtaan välillä, sillä käytetty maito kerätään vain hieman yli 20 kilometrin säteeltä meijeristä.

Kananmunien kulkema matka on hieman maitotuotteita lyhyempi. Ne tulevat kanalasta Kangasalle runsaan 190 kilometrin päästä.

Munamaito, jauheliha ja makaronit sekoitetaan ja paistetaan. Uunista tullessaan makaronilaatikko on kulkenut jo 1 182 kilometriä. Saarioisten Kangasalan tehtaalta laatikot kuljetetaan täysinä lavoina yhtiön Valkeakosken varastolle.

Keskusvaraston ja tehtaan välinen matka on 49 kilometriä. Saarioisten varastolla tavarat keräillään valmiiksi jatkokuljetusta varten. Ateria on tullut siihen pisteeseen, että se voidaan kuljettaa vähittäismyyntiin.

Suomen kahdella suurimmalla ruokaketjulla on samantyyppinen logistiikkaketju. Molemmilla on omat keskusvarastonsa ja kymmenkunta terminaalia ympäri Suomen.

Osa tuotteista, esimerkiksi tuontihedelmät ja -vihannekset, kiertävät keskusvarastojen kautta. Muut tuotteet taas matkaavat kauppaan terminaalien kautta.

Keskolla ja SOK:lla on kuitenkin hieman toisistaan poikkeavat kuljetusreitit. Näin myös makaronilaatikon matkaan vaikuttaa se, minkä kaupan hyllyltä tuotteen lopulta noukkii.

Siikalatva on laskentatavasta riippuen Suomen keskipiste. Reilun 5 000 asukkaan kunnassa sijaitsee sekä Keskon että SOK:n ruokakauppa.

Siikalatvan Pulkkilassa sijaitsevaan kauppaan saapuu makaronilaatikkoa kaipaava asiakas. Hän kävelee hyllylle ja nappaa punakantisen laatikon ostoskoriin. Samana aamuna K-kauppaan saapunut ateria aloitti matkan kohti Siikalatvaa muutamaa päivää aiemmin.

Siikalatvalle maanantaina tilattu laatikko keräillään ja pakataan samana päivänä Saarioisten varastolla Valkeakoskella. Sieltä laatikko suuntaa Saarioisten järjestämällä kuljetuksella Keskon Oulun alueterminaaliin.

Yhtiöllä on Suomessa kymmenen terminaalia, joiden kautta ruokaliikennettä ohjaillaan eri puolille maata. Keskon logistiikasta ja toimitusketjun ohjauksesta vastaava johtaja Jyrki Tomminen kertoo, että yhtiön tilaus–toimitusrytmin kesto vaihtelee 24 ja 48 tunnin välillä riippuen siitä, kuinka pikaista toimitusta tuotteet vaativat. Tuoretuotteet saapuvat kauppoihin nopeammin kuin esimerkiksi valmiit ateriat.

Matka varastolta terminaaliin on 507 kilometriä. Kun tavara saapuu tiistaina terminaaliin, se yhdistetään muualta tulleiden tavaroiden kanssa samaan kauppaan menevään jakelukuormaan. Samassa kuormassa kulkee myös muihin K-kauppoihin menevää tavaraa.

Keskon jakeluautoja liikkuu päivittäin Suomen teillä – vuodenajasta ja sesongista riippuen – noin 650 kappaletta.

Keskiviikkona lihamakaronilaatikkomme on perillä kaupassa. Matka Oulun terminaalista K-market Pulkkilaan on 90 kilometriä. Saapuessaan määränpäähänsä ateria ja sen raaka-aineet ovat kulkeneet kaikkiaan 1 810 kilometriä.

Se on lähes sama matka kuin Helsingistä Venetsiaan.

Pulkkilan Saleen makaronilaatikko saapuu SOK:n logistiikkayhtiön Inex Partnersin kuljettamana.

Inexin jakeluauto ottaa muiden tuotteiden ohella laatikon kyytiinsä Oulun lähellä sijaitsevasta Tupoksen terminaalista. S-ryhmällä on Suomessa kymmenen terminaalia.

”Yksi jokaisessa maakuntakeskuksessa”, Inex Partnersin toimitusjohtaja Jari Pousi kertoo.

Pousin mukaan yksi viidestä S-ryhmän tuotteesta kulkee terminaalien kautta. Yksi kolmesta tuotteesta kuljetetaan suoraan myymälään tuotteen valmistajalta tai maatilalta. Puolet yhtiön tuotteista kiertää Sipoossa sijaitsevan keskusvaraston kautta.

Logistiikkayhtiön jakeluautoja liikkuu Suomen teillä päivittäin noin 500 kappaletta.

Yksi niistä kuljettaa makaronilaatikkomme Pulkkilan Saleen – kilpailevan kauppaketjun myymälä sijaitsee kadun toisella puolella.

Siikalatvalla sijaitsevan ruokakaupan ja Tupoksen terminaalin välille kertyy matkaa hieman yli 75 kilometriä.

Tupoksen terminaaliin ateria saapuu Saarioisten kuljettamana. Valkeakosken keskusvaraston ja Tupoksen terminaalin välinen matka on 493 kilometriä. Saapuessaan määränpäähänsä ateria ja sen raaka-aineet ovat kulkeneet kaikkiaan 1 799 kilometriä.

Se on lähes sama matka kuin Helsingistä Zürichiin.

Lue myös kirjoittajan kommentti: Kilometrit eivät kerro kaikkea Suomen ruokavirroista