Vatsa vaivaa joka viidettä – kuuntele luonnon kutsua

Suolistomikrobeille tekee hyvää, jos on kosketuksissa luontoon ja maahan. Eli vatsavaivaisen kannattaisi ryhtyä puutarhaviljelijäksi. Kuva: Lari Lievonen

Ravitsemusterapeutti Leena Putkonen on erikoistunut vatsavaivoihin ja niin sanottuun Fodmap-ruokavalioon, joilla vaivoja yritetään hoitaa. Itsekin vatsakivuista kärsinyt Putkonen sanoo ensimmäiseksi ohjeeksi vaivaisille: "Menkää luontoon!"

"Yksi todennäköisimmistä syistä vatsavaivoihin on kaupungistuminen ja luontokontaktin väheneminen. Suolistomikrobisto köyhtyy. Meillä länsimaisilla ihmisillä suolisto on paljon köyhempi kuin alkuperäisheimoilla."

Putkoselle asia on niin keskeinen, että hän kouluttautuu parhaillaan eräoppaaksi. "Siinä työssä mahdollisesti parannan suolistoani", hän virnistää.

Erityisen tärkeää on pienten lasten luontoon tutustuminen, sillä suolisto kehittyy ja muokkautuu muutaman ensimmäisen ikävuoden aikana.

Liika istuminen on todettu tappavaksi, mutta se on haitaksi myös suolistolle.

"Liikunta pitää suolistoa kunnossa. On epäfysiologista istua", Putkonen toteaa.

Istuminen liittyy usein työstressiin ja kiireeseen. Myös mielen jumit vaikuttavat suolistomikrobistoon, ja painoa saattaa kertyä, kun ei jaksa kiinnittää huomiota hyvään ravitsemukseen.

"On lukuisia esimerkkejä siitä, että vatsavaivat ovat alkaneet jostain stressistä, kuten vaikka avioerosta tai työkiireistä. Näihin voi auttaa esimerkiksi kognitiivinen käyttäytymisterapia."

Yksinkertainen neuvo on pitää kiinni rutiineista ja totella luonnon kutsua eli käydä vessassa, kun siltä tuntuu.

Lääkkeiden vaikutus suolistoon unohdetaan Putkosen mielestä helposti. "Antibiootit vaikuttavat suoliston bakteeristoon. Niitä käytetään vähän liian hövelisti. Myös kipu- ja diabeteslääkkeillä saattaa olla vaikutusta. Joten neuvoni on, että käytä lääkkeitä fiksusti."

Alkoholi huonontaa suoliston mikrobikantoja. "Joillakin alkoholi kiihdyttää suolen toimintaa, jotkut juomat taas ärsyttävät suolta", tietää terapeutti. Vatsankin kannalta on siis syytä olla viisas viinan kanssa.

Moni sanoo, että vatsavaivat kulkevat suvussa. Perintötekijät eivät Putkosen mukaan yleensä selitä vaivoja, mutta se voi selittää, että perheen kesken jaetaan samat bakteerit ja ruokavalio.

Joskus vaivojen syynä voi olla anatomia tai fysiologia. Esimerkiksi tiukka suolenmutka, johon pakkaa ilmaa. "Ilma yleensä poistuu liikunnalla."

Myös hermostolliset ongelmat voivat vaikuttaa niin, että suoli ei supistele, kuten pitäisi.

Ruokavalio on sekä vatsavaivojen syy että hoito. Liian vähäinen kuitu aiheuttaa ummetusta ja yksipuolisuus on haitaksi.

Putkonen neuvoo syömään monipuolisesti. Ruokavaliossa saisi olla jopa kilo päivässä kasviksia, marjoja ja hedelmiä. Proteiinipitoisia ruokia tulisi olla monipuolisesti ja kasviproteiineja suosien, koska niistä saa hyviä kuituja.

Kasvi- ja kalarasvat ovat myös suolistolle hyväksi, samoin täysjyvävilja.

"Toivon, että karppausvillitys jää jo unholaan. Harvasta asiasta on niin paljon tutkimusnäyttöä kuin täysjyväviljan eduista."

Myös hapatetuista ruuista ja juomista saattaa olla apua vatsavaivoihin. Kokeile siis hapankaalia ja muita hapatettuja vihanneksia, viiliä, piimää ja jugurttia tai kombuchaa, joka on fermentoitua teejuomaa.

"Vatsavaivojen syitä on tosi monia. Eikä kaikesta ole tietoa. Maalaisjärki on hyvä säilyttää. Jos joku ruoka ei sovi, niin kokeile toista vastaavasta ruokaryhmästä. Vatsavaivat ovat niin yksilöllisiä", Putkonen täydentää.

Kymmenen neuvoa vatsan hyväksi:

1. Syö säännöllisesti.

2. Syö monipuolisesti.

3. Kokeile hapatettuja ruokia, juomia ja probiootteja.

4. Liiku paljon ja vähennä istumista.

5. Käytä alkoholia kohtuullisesti tai ei lainkaan.

6. Juo riittävästi vettä.

7. Käy vessassa tarpeen tullen.

8. Ota lääkkeitä vain tarpeeseen.

9. Nuku tarpeeksi.

10. Rentoudu.