Salossa viedään lähiruokaa kauppoihin ja kunnan ruokapöytiin

”Hyvin paljon voidaan tehdä paikallisen tarjonnan lisäämiseksi”, sanoo Yrityssalon kehittämispäällikkö Maija Pirvola ja toivoo, että tuottajat verkostoituvat tiiviimmin keskenään ja asiakkaidensa kanssa. 

Lounais-Suomea pidetään suomalaisen ruuan aarreaittana, koska suotuisissa sääoloissa varttuvat lihan ja kalan lisäksi niin vilja kuin vihanneksetkin.

Lähiruuan tie kauppojen hyllyille ei ole kuitenkaan ollut suora, ja reittiä on availtu maakunnallisella lähiruokahankkeella, Salofoodilla.

Käytännössä kysymys on alueen elintarvikeyritysten verkostosta alkutuottajista kauppaan. Tavoitteena on lisätä lähiruokayritysten määrää ja yhteistyötä, kasvattaa jalostusastetta ja liikevaihtoa sekä järkevöittää jakelua.

Nykyinen hanke alkoi viime vuonna ja kestää tämän vuoden loppuun. Sitä koordinoi Turun yliopisto, ja mukana on Salon lisäksi muitakin alueen seutukuntia. Hanke saa noin 100 000 euroa palkka- ja toimintakuluihin EU:n maaseuturahastosta ja 10 prosenttia Salon kaupungilta.

Salossa jalkatyötä tekee kaupungin omistama Yrityssalo, jonka kehittämispäällikkö Maija Pirvola tuntee alueen yritykset hyvin.

”Oikeastaan Sitran hanke nosti lähiruuan esiin jo vuonna 2011. On elintarvikeyritysten elinehto, että ne verkostoituvat ja että lähiruokaa löytyy kaupoista ja ravintoloiden listoilta ja että kuluttajat tietävät sen”, Pirvola sanoo.

Verkostossa on mukana satakunta alkutuottajaa, eniten vihannesten tuottajia. Tarjontaa on toreista kyläpanimoon, ja osa esittäytyy www.salo.fi-verkko­sivuilla.

Lähiruokaa on saatu Salossa osuus- ja K-kauppojen hyllyille hiukan eri malleilla. Citymarket halusi Salofood-tunnuksella merkityt tuotteet omien tuoteryhmiensä sekaan. Pienempienkin K-kauppojen hyllyille Pirvola koettaa puhua tuotteita.

Halikon Prismassa on varattu yksi hyllynpääty hyvin säilyville elintarvikkeille, kuten Birkkalan spelttikorpuille, Karviaisten voimapavuille, Meri­talon hilloille, somerolaisille Nokan säilykelampaalle ja Arto Murtolan hunajalle, Pitkäsen säilykekurkuille ja Achrénin omenamehulle.

Hyllynpäädyn täyttää kahden viikon välein yksityinen kuljetusyritys, jonka terminaaliin tuottaja toimittaa tuotteensa ja joka kerää niitä myös valmistajilta suoraan. Osuuskauppa puolestaan hyödyntää Salofood-tunnusta markkinoinnissa, kun se kirkastaa lähiruokaimagoaan.

Myös kaupunki on kiinnostunut lähiruuasta. Salossa järjestettiin kesäkuun alussa keskusteluilta kaupungin 3,4 miljoonan euron ruokahankinnoista, jotka kilpailutetaan syksyllä.

”Tuottajille kerrottiin kilpailutuksesta ja annetaan elokuussa nähtäväksi tarjouspyyntö kommentointia varten. Salosta ei haluta tehdä täysin oma­varaista aluetta eikä lakikaan salli lähiruuan suosimista, mutta hyvin paljon voidaan tehdä paikallisen tarjonnan lisäämiseksi.”

Pirvolan mukaan Salo on jo sitoutunut saparolliseen possuun ja nokallisiin kanoihin. Salo ei käytä KL-kuntahankintojen kilpailuttamia puitesopimuksia.

”Siitä tehtiin laskelmia. Lopputulos oli, että elintarvikkeet tulevat itse hankittuina edullisemmiksi, vaikka se teettää enemmän työtä.”

Pirvolan mukaan nykyisen Salofood-hankkeen aikana on pyritty lisäämään juuri tuottajien ja ostajien välistä vuoro­puhelua.

”Jos esimerkiksi tillintuottaja ei pysty toimittamaan kauppiaan haluamaa määrää riittävän usein, hän voi vuorotella toisen viljelijän kanssa. Tai kauppias voi välittää asiakkaan toiveen, että tuottaja pakkaisi minitomaattinsa tietyllä tavalla, jotta ne myisivät paremmin.”

Syksyllä on luvassa lisää koulutusta lähiruuan tarjoajille hankintaosaamisesta. Salofood-lähiruokahanke jatkuu vähintäänkin verkoston muodossa myös ensi vuonna.