Koskenlaskija on salaa jääkaapin ovella napsittu herkku, joka siirtyy sukupolvelta toiselle – sulatejuusto on hävikkiruokien edelläkävijä

Koskenlaskijaa on valmistettu pääpiirteittäin samalla tavalla vuodesta 1933. Kuva: Janiko Kemppi

Mikä oli hävikistä jalostettua ruokaa jo 90 vuotta sitten ja jota myydään edelleen? Vastaus on Valion Koskenlaskija-sulatejuusto.

Koskenlaskijan tarkka syntyhistoria on hämärän peitossa, mutta vuonna 1933 Valio lanseerasi ensimmäisen sulatejuustonsa Veikko Emil Sipisen ikonisella tukkijätkä-etiketillä höystettynä.

Sulatejuustojen raaka-aineena käytetään kypsytettyä juustoa, kuten edamia ja emmentalia, sekä voita ja sulatesuoloja, kertoo Koskenlaskija-tuotteiden liiketoimintapäällikkö Maija Vanhala Valiolta.

Muun juustonvalmistuksen yhteydessä jää aina jonkin verran esimerkiksi kanttipaloja tai epäsäännöllisen muotoisia paloja, jotka ovat laadultaan priimaa mutta eivät muotonsa vuoksi sovellu palana myytäviksi. Kaikki syömäkelpoinen, laadukas juusto halutaan kuitenkin hyödyntää, joten sulatejuusto on ollut tähän kätevä ratkaisu vuosikymmenten ajan.

”Nykyään sulatejuustojen suosio on kuitenkin sellaista, että kypsytettyä juustoa valmistetaan varta vasten myös sulatejuuston tekemistä varten, eli sulatejuusto ei enää ole muun juustonvalmistuksen sivutuote”, Vanhala kertoo.

Hän lisää, että jos tuotteen reseptiin sopivia kypsytettyjen juustojen hävikkipaloja on saatavilla, niitä voidaan edelleen käyttää esimerkiksi juuri Koskenlaskijan valmistuksessa.

Koskenlaskijaa on valmistettu pääpiirteittäin samalla tavalla ja samalla reseptillä vuodesta 1933. Teknologian modernisoituminen on toki vuosikymmenten aikana virtaviivaistanut valmistusprosessia.

Vanhala arvelee Koskenlaskijan kestosuosion syyksi tuotteen monikäyttöisyyttä. Koskenlaskija-pakkaus kuului jatkosodassa myös kaukopartiomiesten muona-annokseen, ja ottaapa moni retkeilijä edelleen kyseistä juustoa mukaan eräevääksi. Myös kotikeittiössä sama juusto taipuu moneen.

”Tuote sulaa hyvin, sitä voi levittää ja leikata, ja se takaa täyteläisen, juustoisen maun ja rakenteen mihin ikinä sitä käyttääkään. Harva tuote taipuu niin moneen”, Vanhala pohtii.

Koskenlaskija venyy kotikeittiöissä esimerkiksi keittojen ja pataruokien aineksena, kuorrutteena ja jopa kinuskin raaka-aineena. Lisäksi sitä voi käyttää dippinä.

Valio keräsi tänä vuonna talteen suomalaisten Koskenlaskija-muistoja, ja Vanhalan mukaan tarinoissa korostui, että juustoa on usein syöty enemmän tai vähemmän salaa varsinaisten ateria-aikojen ulkopuolella jääkaapin ovella.

Nämä pienet herkkuhetket muistuivat tarinankertojien mieleen usein lapsuudesta ja ne on jaettu esimerkiksi isovanhemman tai hyvän ystävän kanssa.

”Suuri osa tuotteen käyttäjistä on oppinut sen käytön joltakin läheiseltään”, Vanhala kertoo.

Koskenlaskijaa käyttävät Vanhalan mukaan melko tasaisesti kaikki ikäryhmät ja sukupuolet, tosin sulatejuustopalojen käyttäjät ovat harvemmin aivan nuorimpia kuluttajia ja toisaalta dippituotteiden käyttäjät ovat harvemmin ikäryhmistä vanhempia kuluttajia.

Koskenlaskija on Suomen suosituin sulatejuusto, ja sen markkina on vahvasti Suomessa. Vanhala kertoo, että tuotetta viedään Ruotsiin ammattikeittiökäyttöön, mutta kuluttajakäyttöön tuotteelle ei ole vientiä.