Lähiruoka ja ruuan luonnollisuuden korostaminen ovat ruokaan liittyviä megatrendejä. Kuva: Jaana Kankaanpää
Perunakattila on saanut rinnalleen monta muutakin ruuanlaittovälinettä – parissa vuosikymmenessä suomalaisista tuli kokeilunhaluisia kotikokkeja
Ruokatrendit rantautuvat maailmalta Suomeen edelleen pienellä viiveellä, mikä antaa lisäaikaa ruuanlaittovälineiden suunnitteluun.
Erilaiset pataruuat ja pataleivät ovat nyt suosittuja, ja patojen myynti on pysynyt korkealla tasolla. Kuva: Fiskars GroupSuomalaisista on tullut muutamassa vuosikymmenessä kansa, jonka kotikeittiöissä valmistuvat niin sushit kuin erilaiset currytkin.
Ruokatrendien muutos näkyy ostoskorin sisältämien eksoottisten raaka-aineiden lisäksi siinä, millaisia ruuanlaittovälineitä suomalaisilla on keittiöissään. Esimerkiksi wok-pannun omistaminen ei ole enää pelkkä ruokahifistelijöiden juttu.
”Suomalaiset eivät enää syö pelkkää perunaa, vaan ovat hyvinkin uteliaita ja kokeilunhaluisia”, kertoo Fiskarsin muotoilujohtaja Petteri Masalin.
Eri ruokatrendejä seurataan tarkasti erilaisista keittiötuotteistaan tunnetussa Fiskars Groupissa. Internet ja etenkin sosiaalinen media on nopeuttanut trendien kulkeutumista ympäri maailman, mutta silti erilaiset ilmiöt tulevat Masalinin mukaan tänne Pohjolaan viiveellä.
Maailman ruokatrendit näkyvät ensin ravintoloiden tarjonnassa, ja kun kuluttajat ovat ensin maistaneet uutuusherkkuja, seuraavaksi trendi alkaa näkyä kotikeittiöissä.
Ruokatrendien lisäksi ruuanlaittovälineiden kysyntään vaikuttavat yhteiskunnalliset muutokset.
Kun ruuanlaittovälineitä muotoillaan, yhteistyötä tehdään ravintoloiden ja kokkien kanssa.
”Jos esimerkiksi intialainen ruoka on nosteessa, meidän pitää olla kartalla raaka-aineiden ja ruuanlaittomenetelmien lisäksi siitä, miten erilaiset mausteet käyttäytyvät ja miten ne värjäävät”, Masalin kuvailee.
Ruokatrendien lisäksi ruuanlaittovälineiden kysyntään vaikuttavat yhteiskunnalliset muutokset. Suomessa on vuosi vuodelta enemmän yhden henkilön kotitalouksia, mikä näkyy Masalinin mukaan esimerkiksi Functional Form -malliston suosiona.
Malliston tuotteet on kehitetty monipuoliseen käyttöön, minkä vuoksi ne säästävät tilaa keittiössä.
Tämän vuosikymmenen alussa koronapandemia sulki valtioiden rajat ja samalla pakotti ihmiset pysymään kotona. Tämä nosti huoltovarmuuden ja kotimaisen tuotannon julkiseen keskusteluun, ja samalla antoi lisäpotkua kotikokkailun suosiolle.
Masalinin mukaan koronan jälkivaikutukset ovat edelleen nähtävissä, ja myös hintojen kohoaminen ja korkojen nousu on saanut katseet kääntymään kotikeittiöihin.
Esimerkiksi erilaiset pataruuat ja pataleivät nousivat suosioon, ja patojen myynti onkin pysynyt korkealla tasolla myös pandemian jälkeen.
Ruuanlaittajia on monenlaisia, ja ruoka voikin olla harrastuksen lisäksi tapa ilmentää omaa elämäntapaa ja itselle tärkeitä arvoja. Tämän vuoksi Masalin pitää tärkeänä, että heillä on valikoimassa moneen elämäntilanteeseen ja monenlaiselle kukkarolle sopivia tuotteita.
Kaikki Fiskarsin tuotteet on suunniteltu Suomessa ja paistinpannut lisäksi valmistetaan Pohjois-Savossa Leppävirran Sorsakoskella.
”Ruokahan on varsinainen mahdollisuuksien aarreaitta, sillä siitä voi innostua joka päivä uudelleen ja sillä voi tuottaa iloa koko perheelle.”
Ruuanvalmistukseen sopivia välineitä myydään yhdessä jos toisessakin ulkomailta Suomeen rantautuneessa tavaratalossa.
Koska ruuanlaittovälineiden markkinat ovat maailmanlaajuiset, suomalaisten ei Masalinin mukaan kannata yrittää kilpailla hinnalla, vaan laadulla. Laatu on myös vientivaltti.
”Ruokahan on varsinainen mahdollisuuksien aarreaitta, sillä siitä voi innostua joka päivä uudelleen ja sillä voi tuottaa iloa koko perheelle.”
Lähiruoka ja ruuan luonnollisuuden korostaminen ovat ruokaan liittyviä megatrendejä, jotka on nähty Fiskarsilla myös erilaisten puutarhatyökalujen myynnissä.
”Onhan esimerkiksi porkkana ihan eri vihannes, jos sen ostaa kaupasta tai jos sitä on koko kesän rakkaudella kasvattanut”, Masalin kuvailee.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
