Useilla EU-mailla toiveena tehdä ruuan alkuperämerkinnöistä pakollisia, koska niiden puuttuminen "vaarantaisi kansan- ja kuluttajaterveyden"

Suomen mielestä kala pitäisi saada muun lihan kanssa alkuperämaa-asetukseen mukaan. Kuva: Jaana Kankaanpää

Suomi sai ensimmäisenä EU-maana käyttöönsä kansallisen asetuksen, jossa ravintoloiden tulee jatkossa ilmoittaa käyttämänsä lihan alkuperä kirjallisesti.

Suomen mukaan EU:n tulisi tehdä vielä yhtenäiset, harmonisoidut sääntönsä lihan alkuperämaan ilmoittamiselle.

Kaikki EU:n jäsenmaat eivät ole kuitenkaan samaa mieltä. EU-mailla on vaihtelevia näkemyksiä siitä, tulisiko asiasta tehdä unionin laajuista, velvoittavaa lainsäädäntöä. Joidenkin jäsenmaiden mielestä alkuperämaan esittäminen lisäisi merkittävästi ravintoloiden hallinnollista taakkaa ja voisi haitata elintarvikevientiä.

EU:n tuottajia edustavan järjestön Copa-Cogecan mukaan alkuperämerkinnöistä on vaikeaa saada yhteistä näkemystä. Järjestö ei puolustakaan linjauksia, joissa pakollinen alkuperämaamerkintä tulisi kaikkiin elintarvikkeisiin.

Järjestöstä kerrotaan MT:lle, että Copa-Cogecan eurooppalaisjäsenet ovat yksimielisiä siitä, että EU:ssa tuotettu ruoka on keskimäärin muuta maailmaa kestävämmin tuotettua. Siksi sitä pitäisi mainostaa myös kuluttajalle – kuitenkin ilman velvoittavaa lainsäädäntöä.

Useat eurooppalaiset tuottajajärjestöt ovat liputtaneet EU:n yhteisen alkuperälainsäädännön puolesta.

Alkuperämaata puolustavia näkemyksiä on esitelty esimerkiksi Ranskasta, Italiassa, Espanjassa, Kreikassa ja Puolassa. Näiden maiden tuottajajärjestöt ovatkin allekirjoittaneet hiljattain kansalaisaloitteen pakollisten alkuperämerkintöjen puolesta. Suomi ei allekirjoittanut aloitetta.

Allekirjoittajien mukaan alkuperämerkintöjen puuttuminen vaarantaa kansan- ja kuluttajaterveyden. Copa-Cogecan mukaan väite ei pidä paikkansa, koska valtaosa elintarviketurvallisuuden lainsäädännöstä perustuu EU-säädöksiin.

Suomalaisten kuluttajien tulee jatkossa saada kirjallisesti tietoa siitä, mistä ravintolassa käytetyn naudan, sian, vuohen, lampaan sekä siipikarjan liha on peräisin. Kala ei tullut Suomen harmiksi mukaan asetukseen.

Kalastustuotteille pätevät omat eurooppalaiset sääntönsä, minkä takia kansalliset alkuperämerkintävaatimukset ovat kalalle ongelmallisia.

“Kalalle on EU:n yhteisen kalastuspolitiikan lainsäädännössä alkuperämerkintävaatimuksia, mutta ne eivät ulotu ravintolaan. Juuri näiden yhteisen kalastuspolitiikan säännösten takia Euroopan komissio suhtautui kriittisesti meidän ehdotukseemme ottaa myös kala kansalliseen säädökseen”, maa- ja metsätalousministeriön lainsäädäntöneuvos Anne Haikonen kertoo.

MTK:n tavoitteena on, että alkuperämerkinnät laajennettaisiin lihan lisäksi esimerkiksi maitotuotteille, viljoille ja vihanneksille.

"Seuraava tavoite on saada mukaan myös maitotuotteet, viljat, vihannekset, perunat, hedelmät ja marjat. Kuluttajalla on oikeus tehdä vastuullisia valintoja helposti myös ravintoloissa", MTK:n maatalousjohtaja Johan Åberg kirjoittaa Twitterissä.

Lue myös: EU hyväksyi: lihan alkuperämerkintä ravintoloissa pakolliseksi Suomessa

Ravintola-ala pitää lihan alkuperämaan kirjallista ilmoittamista jäykkänä vaatimuksena