Kaurabuumi näkyy leipomossa ja kauran kulutuksessa – Vaasanin kaurapalaleipien myynti kasvoi vuodessa 38 prosenttia

Vesa Leinonen pitää kauraa haastavana leivonnassa, sillä taikina on erittäin tarttuvaista. Kuva: Jaana Kankaanpää

Kaurasämpylöiden teko onnistuu parhaiten pyörittämällä taikinasta pötkö ja leikkaamalla siitä palasia. Kuva: Jaana Kankaanpää

Kuvan kaurasämpylät on leivottu kaurahiutaleista ja -jauhoista. Leivissä on käytetty lisäksi vehnäjauhoja. Kuva: Jaana Kankaanpää

"Kauraleipien myynnin kasvu on ollut huikeaa", hämmästelee viestintäasiantuntija Anni Pyykkö Vaasan-leipomoista.

Kaura on ollut leipureille haasteellinen raaka-aine, sillä se ei muodosta sitkoa, kuten vehnä.

"Yleensä kauraleivissä on vajaa kolmannes kauraa ja loput vehnää", sanoo tuotekehittäjä Vesa Leinonen Vaasanilta. Leinosen mukaan kauraleivonta on aika suomalainen juttu – muualla jo viidenneksenkin kauraa sisältäviä leipiä pidetään tosi kaurapitoisina.

Pyykön mukaan Vaasanin sisarleipomoissa Baltiassa on jopa vaikea saada leipureita kokeilemaan kauraisempaa leivontaa. "Kaura mielletään siellä hevosenrehuksi."

Koska kaura sitoo paljon vettä, kauraleipiä pitää paistaa muita leipiä kauemmin. Kauraleivän sisältämän kosteuden takia ne myös homehtuvat muita nopeammin.

Myös Fazerin kauraleipien myynti on noussut tänä vuonna enemmän kuin leipien myynti keskimäärin. Arvossa mitattuna kauraleipien osto kasvoivat kymmenen prosenttia tammi-lokakuussa.

Fazerin myydyin kauraleipä on helmikuussa lanseerattu Puikula 100kaura. "Sen myynti on ylittänyt kaikki odotuksemme", iloitsee Fazer Leipomoiden markkinointi- ja portfoliojohtaja Noora Pöyhönen.

Tänä vuonna Fazer on tuonut markkinoille yhdeksän uutta kauraleipää ja lisää on tulossa ensi vuonna. Vaasanilta seuraava kauraleipäuutuus on tulossa tammikuussa, mutta entiset hitit pysyvät, kertoo Pyykkö.

"Kauratyyny on ollut kestosuosiki, samoin kaurasydän, joka on ollut markkinoilla jo viisi vuotta. Myös Kaura100 on lähtenyt hyvin liikkeelle."

Suomalaiset söivät vuonna 1990 kauraa 4,5 kiloa henkeä kohti. Vuonna 1998 kulutus oli notkahtanut 2,5 kiloon, mutta viime vuoteen mennessä se oli noussut jo yli seitsemään kiloon henkeä kohti vuodessa.

"Se kansainvälisestikin korkea luku. Vain tanskalaiset syövät enemmän, mutta siellä kauraa kuluu aamiaistuotteissa", tietää Vaasanin ravitsemusasiantuntija Marika Lyly.

Kun rukiin terveellisyydestä saadut tutkimustulokset aikanaan siivittivät rukiin kulutusta nousuun, niin samaa toivotaan nyt kauralle. Meneillään on tänä vuonna alkanut kaksivuotinen OatHow-tutkimushanke, missä kehitetään uusia teknologioita kauran käyttöön ja tutkitaan eri kauralaatujen ja -lajikkeiden sopivuutta tuotteisiin.

Lyly muistuttaa, että kauran terveyshyödyt ovat kiistattomat. Kauralle on hyväksytty EU:ssa vahvoja terveysväittämiä: kauran kuitu edistää vatsan toimintaa ja sen sisältämä beetaglukaani tasoittaa verensokeria aterian jälkeen ja alentaa kolesterolia.

Kauraleivässä kuitua on huomattavasti enemmän kuin esimerkiksi kaurajuomassa tai -jugurtissa.