Kaslink tutki: Suomalaiset edelläkävijöitä kasvipohjaisten tuotteiden käytössä – Ruotsi tulee kaukana perässä
"Ei tarvitse kuin katsoa kaupan hyllyyn, niin eron huomaa selvästi", toteaa Susanna Kallio.
Liha- tai maitotuotteille vaihtoehtoja etsivällä suomalaiskuluttajalla on kaupoissa nykyisin hyvät valikoimat. Kuva: Jaana KankaanpääSuomessa 84 prosenttia on ainakin kokeillut kasvipohjaisia tuotteita, kun Ruotsissa vastaava luku on 77 prosenttia.
"Kasvipohjainen markkina on Suomessa tosi kehittynyt. Meillä on enemmän valikoimaa ja eniten toimijoita", sanoo kasvipohjaisista tuotteista Fazerilla vastaava Susanna Kallio.
Kaslink siirtyi viime syksynä Fazerin omistukseen ja kolme vuotta sitten Fazer osti myös kaurapohjaisia tuotteita valmistavan Yosan.
Kaslink tunnetaan kaurajuomistaan, kastikkeistaan ja välipaloistaan. Tammikuun lopulla kauppoihin tulevat sen uudet välipalajuomat, vaahtoutuva kauravaniljakastike ja juustonmakuinen kauravalmiste ruuanlaittoon.
Kallio pitää Suomen tarjontaa laajana. "Kun menet Ruotsiin ruokakauppaan, ei siellä ole tällaista valikoimaa kuin meillä", Kallio tietää. "Ruotsalaiset tulevat pari, kolme vuotta perässä."
Kasvipohjaisten tuotteiden käyttäjien tai kokeilijoiden määrä Suomessa on noussut parissa vuodessa liki kymmenen prosenttiyksikköä.
Kokeilijoita on kaikissa ikäryhmissä, ei vain nuorissa. Tärkeimmäksi syyksi he mainitsevat kokeilunhalun. Vajaa puolet haluaa monipuolistaa ruokavaliotaan ja kolmasosa käyttää tuotteita eettisistä syistä.
Terveydellisistä syistä tuotteita käyttävien määrä on noussut vuoden takaisesta 29 prosentista 36 prosenttiin.
Ruuanlaittotuotteita käyttävät kaiken ikäiset, mutta muita tuotteita selvästi enemmän alle 35-vuotiaat.
Viikoittain kasvipohjaisia tuotteita käyttää vajaa puolet ja kuukausittain kaksi kolmasosaa 16–74-vuotiaista.
Reilu puolet niistä, jotka eivät ole käyttäneet tuotteita, mainitsee syyksi sen, ettei ole tarvetta. Vajaa puolet ei pidä mausta ja 40 prosentilla ei ole terveydellistä syytä.
Tiedot selviävät Kaslinkin Nepa Insightilla teettämästä tutkimuksesta, johon vastasi sekä Suomessa että Ruotsissa tuhat 16–74-vuotiasta.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
