Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Äänekäs lihapuhe ei kuulu joulupöytään saakka – HKScanin kyselyn mukaan kolme neljästä syö kinkkua, Atria: "Kinkun myynti alkanut aiempaa vauhdikkaammin"

    Kinkut kutistuvat ja muoto muuttuu. Kuluttaja ymmärtää kuitenkin kotimaisen kinkun edut.
    Jouluna syödään perinteisesti ja etenkin nuorempi väki odottaa rauhoittumista perheen kanssa.
    Jouluna syödään perinteisesti ja etenkin nuorempi väki odottaa rauhoittumista perheen kanssa. Kuva: Jaana Kankaanpää

    Viimeaikainen lihapuhe eli Helsingin lihakielto tai keskustelu punaisen lihan vaikutuksesta ilmastoon ja terveyteen ei näy juurikaan tulevan joulun kinkkukaupassa. Näin arvioivat Suomen suurimmat kinkkutalot Atria ja HKScan.

    "Perinteisellä kaavalla mennään tänäkin vuonna", Atrian johtaja Markku Hirvijärvi sanoo.

    "Joulu on perinteinen juhla ja kuluttajat ymmärtävät, että kotimaisen joulukinkun hiilijalanjälki on tuontia pienempi ja että sitä voi syödä hyvällä omallatunnolla."

    Punaisen lihan kokonaiskulutuksessa on pientä laskua, mutta kuluttajia kiinnostaa enemmän se, missä ja miten possu on tuotettu, Hirvijärvi arvioi. Suomalaisen tuotannon antibiootittomuutta pidetään esillä ja saparoa pystyssä myös viennissä.

    "Pitkällä juoksulla tulee haastetta, jos kulutus laskee ja omaa tuotantoa korvataan tuonnilla."

    Joulupöytään nostetaan siis kinkku.

    "Perinteinen luullinen ja luuton juhlakinkku on edelleen juhlapöydän kunkku. Koko, näkö ja tuntien paistaminen tuovat joulun fiilistä", Hirvijärvi sanoo.

    Atrian kinkuista noin 40 prosenttia on luullisia ja 20–30 prosenttia luuttomia juhlakinkkuja. Niinikään 20–30 prosenttia on raakoja ja kypsiä pikkukinkkuja ja rullia. Potkallisen luullisen kinkun myynti on painunut alle 20 prosentin.

    "Pienissä kinkuissa on pientä nousua, ja niitä ostetaan pikkujouluihin. Kypsiä on helppo laittaa tarjolle."

    Atrian kinkuista valtaosa eli 75 prosenttia myydään pakastettuna ja neljännes tuoreena.

    Korona-aika on suosinut perinteistä ruuankulutusta, ja kiinnostus uutuuksiin tavallista pienempää. Esimerkiksi jauhelihan menekki yllätti valmistajat. Näkyykö perinteisyys myös joulussa, jää nähtäväksi.

    "Kinkkua on nyt lähtenyt menemään kovemmalla vauhdilla kuin aiempina vuosina. Tästä tulee mielenkiintoista, mutta kinkkua riittää kyllä kaikille", Hirvijärvi uskoo.

    HKScanin kyselyn mukaan 72 prosenttia suomalaisista syö yhä sianlihakinkkua jouluna. Sen suosio on pysynyt ennallaan.

    Kiinnostus kalkkunaan on kasvanut, ja lintu lennähtääkin 15 prosenttiin joulupöydistä – osaan ehkä kinkun lisäksi.

    Jouluruokakysely on viime joululta, jolloin lihapuhe oli vielä nykyistä vaimeampaa. Kyselyyn vastasi 800 suomalaista.

    Vastaajista valtaosa haluaa paistaa kinkkunsa itse. Pakastekinkun suosio on laskussa, mutta se on yhä suosituin ja 44 prosentin ykkösvalinta.

    Tuoresuolatun nostaa ostoskärryynsä joka kolmas ja kasvavan suosion kypsän kinkun joka neljäs. Liki puolet kypsän kinkun ostajista haluaa sen myös viipaloituna.

    Voimakkaimmin kasvaa alle kolmekiloisten kinkkujen myynti, HKScan Suomen markkinointijohtaja Mikko Järvinen sanoo. Se on suosituin kinkkumalli, jonka poimii koriinsa 36 prosenttia vastaajista. Alle viisikiloisia on kaikkiaankin 65 prosenttia kinkuista, 5–7-kiloisia neljännes ja yli seitsenkiloiseen potkalliseen kinkkuun tarttuu enää joka kymmenes ostaja, kertoo HKScanin kysely.

    Pikku kinkun suosiota selittävät pikkujoulujen, joululounaiden ja muiden joulunalustilaisuuksien elpyminen sekä lyhyet pyhät; joulu osuu tänä vuonna viikonloppuun.

    Kinkkua pienentävät myös joulupöydän monipuolistuminen ja se, että nuorempi polvi syö jouluruokia lyhyemmän aikaa kuin varttuneempi väki. Pieniin onkin tullut monenlaista vaihtoehtoa pienestä ja pyöreästä rullaan, halkoon ja paistiin. Kinkuissa kerrotaan myös hiilijalanjälkiä.

    Kinkun tärkein kumppani joulupöydässä on porkkanalaatikko, ja yli puolella myös lanttulaatikko, perunalaatikko ja joulupuuro. Seuraavina tulevat graavilohi, piparit, sinappi, joulutortut sekä glögi, jota siemailee 46 prosenttia kyselyyn vastanneista.

    Myös rosolli, savukala ja joululimppu pitävät pintansa. Kalojen, mädin ja äyriäisten on suosio on noussut viime vuosina, ja piparien, torttujen, rosollin, limpun ja lipeäkalan laskenut. Lipeäkalaa tarjoaa enää kolme prosenttia suomalaisista. Täysin vegaanisesti syö jouluna nelisen prosenttia.

    Joulu on naisille tärkeämpi kuin miehille, samoin vähintään keski-ikäisille.

    Joululta odotetaan aikaa perheen kanssa, herkuttelua ja rauhoittumista. Aikaa perheen kanssa odottavat etenkin alle 25-vuotiaat ja herkuttelua ja omaa aikaa yli 55-vuotiaat vastaajat.