Viinirypäletila helisemässä makuvaatimusten kanssa – uuden lajikkeen markkinoille saanti vie vuosia
Yksi isoimmista haasteista viinirypäleiden viljelyssä on vaihteleva kysyntä, sanoo eteläafrikkalaisen viinitilan isäntä.
Suomeen tuotiin viime vuonna Etelä-Afrikasta yli 2,5 miljoonaa kiloa viinirypäleitä. Vain Intiasta ja Espanjasta tuotiin enemmän. Kuva: Riitta Mustonen"Kuluttaja maistaa uutta rypälettä ja tykästyy siihen. Hän menee kauppaan ja haluaa samaa. Meidän pitää pysyä perässä, mutta meiltä menee neljä vuotta ennen kuin saamme uuden lajikkeen täyteen tuotantoon", eteläafrikkalaisen Mooigezichtin Francois Roussow kertoo.
Mooigezichtin viinitilalla on viljelyksessä viisitoista eri lajiketta siemenettömiä rypäleitä, kun maailmassa lajikkeita on yli 70. Isoja kilpailijamaita ovat Chile ja Yhdysvallat.
"Käymme vuosittain Kaliforniassa katsomassa markkinatrendejä. Niitä on vain seurattava, koska tuotamme rypäleitä koko maailmaan", Roussow hymyilee.
Viljelyssä suurin haaste on tänä vuonna ollut ennätyskuivuus. Toisaalta sato on kypsynyt todella makeaksi.
"Myös työvoimalait ovat ankarat ja ne täytyy ottaa huomioon. Mutta se on positiivinen haaste."
Eteläafrikkalaiset tuotteet eivät enää ole missään boikotissa niin kuin apartheidin aikaan. Päinvastoin.
"Joka paikassa palaute tuotteistamme on ollut positiivista. Meillä on ihanteellinen ilmasto ja osaaminen", Roussow kertoo.
Lue myös: Eteläafrikkalaistila huolehtii työntekijöistä kehdosta hautaan
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
