Mitä monipuolisempi ruokakassi, sitä enemmän saat ravintoaineita ja sitä vähemmän korostuvat yksittäisen tuotteen hiilipäästöt, kertoo tuore vertailu

Ravitsemussuositusten mukainen kassi on hyvä myös hiilipäästöjen kannalta. "Jokainen askel kohti suosituksia eli kasvipainotteisuus, monipuolisuus ja kohtuus on ilmaston kannalta parempaa syömistä", sanoo Senja Arffman. Kuva: Timo Filpus

Ravitsemusterapeutti ja hiililaskennan johtava asiantuntija Senja Arffman korostaa, että ravitsemusta ja hiilipäästöjä tulisi käsitellä yhdessä. Tällöin elintarvikkeille voidaan laskea ravintoaineiden määrät ja hiilipäästöt huomioiva vertailuluku, CO2-ravintoainetiheysindeksi.

Arffman on MTK:n pyynnöstä tehnyt ruokakassivertailun, joka perustuu S-ryhmän ostodataan. Selvityksessä verrattiin neljää erilaista ruokakassia: 34-vuotias isossa kaupungissa asuva sinkku tai pariskunta, lapsiperheellisten ruokakassi koko Suomen alueelta, 35–64-vuotiaiden taajama-alueella asuva pientalous sekä maaseudulla asuva yli 64-vuotiaiden pientalous.

Lisäksi laadittiin yksi kassi suomalaisten ravitsemussuositusten pohjalta suositeltavia ruokavalintoja käyttäen sekasyöjälle. Tämä kassi pärjäsi vertailussa parhaiten, ja sen ostoslista oli monipuolisin. Kaikissa muissa kasseissa ravintoaineiden saanti alitti suositukset.

Alle 34-vuotiaiden kaupunkilaisten kassin hiilipäästö-ravintoainetiheysindeksi oli lähes yhtä hyvä kuin suositusten mukaisen kassin. Tässä kassissa ei ollut lihaa ja maitotuotteita, vaan proteiinit tulivat kalasta, kananmunista ja kasviproteiineista.

Vaikka maaseudun ikäihmisten ruokakassissa oli paljon juureksia, perunaa ja kalaa, jotka ovat ravitsemuksellisesti hyviä ja hiilipäästöiltään pihejä, niin tämä kassi osoittautui muita heikommaksi. Syynä oli, että kasviksia ja hedelmiä oli vähemmän ja eläinperäisiä proteiineja enemmän kuin muissa kasseissa ja ravintoarvoltaan heikkoa riisiä paljon. Kyseessä on Arffmanin mukaan puuroriisi.

Lapsiperheiden kassin hiilipäästöjä nostivat maitotuotteet ja eläinperäiset proteiinilähteet, vaikka ne myös lisäsivät ravintoaineiden saantia. Viljoja, kasviksia, hedelmiä ja marjoja oli lapsiperheiden kassissa yksipuolisemmin kuin muissa.

Arffman huomauttaa, että vertailun tulos kertoo vain kaupasta ostetusta ruuasta. Vertailussa ei ole huomioitu esimerkiksi kotipuutarhan tuotteita, marjastusta, sienestystä, metsästystä tai kalastusta, jotka saattavat muuttaa maaseudulla asuvien ruokavaliota paljonkin. Myöskään kodin ulkopuolella syömistä, kuten koulu- tai työpaikan lounasruokailua, ei ole vertailussa mukana.

Kaikkien neljän kassin ravitsemusarvoja heikensivät herkuttelutuotteet: makeiset, virvoitusjuomat ja miedot alkoholijuomat. Arffman korostaa, että herkuilla ei ole isoa roolia ravintoaineiden saannissa eikä myöskään hiilipäästöissä, mutta kun tarkastellaan sitä, kuinka paljon päästöjä kertyy suhteessa ravintoaineiden määrään, herkkujen rooli korostuu. "Mutta herkut tuovat mielihyvää ja kohtuudella niitä mahtuu myös suositusten mukaiseen ruokavalioon."

MTK:n ruokamarkkina-asiantuntija Heidi Siivosen mukaan nyt tehty vertailu osoittaa, että ravintoaineiltaan monipuolisen ja ympäristön kannalta vastuullisen ruokakassin voi koostaa monin eri tavoin.

"Kun hiilipäästöjä ja ravitsemussisältöä tarkastellaan yhdessä, erot eri elintarvikkeiden välillä tasoittuvat. MTK haluaa kannustaa kuluttajia valitsemaan laadukkaita ja turvallisia kotimaisia tuotteita ja edistää sallivaa ja monipuolista ruokakeskustelua", Siivonen korostaa.

Lue myös:

Ruokavalion kokonaisuus ratkaisee – ilmastopaneeli kehui Suomen maatalouden ilmastotavoitteita

Ravintoaineisiin suhteutettuna riisi on ilmastopahis – sen ravintoainesisältö on vähäinen ja viljelystä johtuvat hiilipäästöt muihin viljoihin nähden suuret