Kelmu auttaa vähentämään ruokahävikkiä ja leivinpaperi säästää hermoja ja tiskiainetta

Tuorekelmu on monelle kotikokille tuttu apuväline. Kuva: Fredman

Korona-aika sai suomalaiset innostumaan ruuanlaitosta ja leivonnasta, ja ilmiö näkyy edelleen erilaisten ruuanlaittoa ja ruuan säilytystä helpottavien kuluttajatuotteiden myynnissä, kertoo Fredman Keittiötuotteiden liiketoimintajohtaja Peter Nyman. Fredmanin tunnettuja tuotteita ovat esimerkiksi kelmut, leivinpaperit, foliot sekä suodatin- ja pakastuspussit, ja yrityksen tehdas sijaitsee Rauman Lapissa Satakunnassa.

Nyman huomauttaa, ettei korona tietenkään ollut ainoa syy kotikokkailun suosioon. Hyvää pohjaa loivat jo vuosituhannen ensivuosikymmenellä kokkiohjelmat, jotka osoittivat, miten innostavaa puuhaa ruuanlaitto on.

”Eli kotipuolen ruuanlaitto oli jo valmiiksi nosteessa ja korona tuli siihen päälle, kun kodista tulikin myös työpaikka, koulu ja lounasravintola”, Nyman kertoo.

Ruokaintoilu on näkynyt tällä vuosituhannella Fredmanilla erityisesti valikoiman laajenemisena. Esimerkiksi leivinpaperia on tarjolla kuluttajien toiveiden mukaan rullaversiona ja arkkeina ja eri leveyksillä.

Jos ruuanlaitto on yksi nykypäivän trendi, vastuullisuus on toinen. Koronapandemia osoitti maailmanlaajuisten toimitusketjujen haavoittuvuuden ja sai monet huomaamaan, että mitä enemmän ja mitä moninaisempaa on kotimainen tuotanto, sitä parempi on huoltovarmuuden tilanne.

”On opittu näkemään, että kaikki vaikuttaa kaikkeen ja että kotimainen valmistus tarkoittaa työpaikkoja. Osataan kysyä, kuka on valmistanut tämän tuotteen, missä ja millä tavoin”, Nyman kuvailee.

Vastuullisuus on kuitenkin monitahoinen käsite, Nyman huomauttaa. Esimerkiksi suodatinpussi käytetään vain kerran, kelmu kestää ehkä toisenkin käyttökerran ja leivinpaperi sietää muutaman käynnin uunissa. Äkkiseltään voisi siis ajatella, että tällaiset kertakäyttöiset tai korkeintaan muutaman käytön kestävät tuotteet eivät olisi vastuullisia valintoja.

Tilannetta kannattaa kuitenkin pohtia toisesta näkökulmasta: jos kanankoivet tai korvapuustit laittaa uuniin ilman leivinpaperia, joutuu todennäköisesti käyttämään uunipellin kuuraamiseen litratolkulla kuumaa vettä ja kunnon tujauksen tiskiainetta, mitkä nekään eivät ole ympäristön kannalta ilmaisia.

Tai entä jos salaattikulhon sisältö nahistuu jääkaapissa tai eväsleipä leviää reppuun vain siksi, ettei ruokaa käärinyt esimerkiksi kelmuun? Jos ruoka pilaantuu ja siitä tulee hävikkiä, se tarkoittaa, että kaikki ruuan tuottamiseen kulutettu energia, vesi ja vaiva menee hukkaan.

”Kaikille tuotteille ei löydy helposti korvaajaa, joka olisi samaan aikaan vastuullinen valinta, vähentäisi hävikkiä ja olisi vieläpä helppo käyttää”, Nyman huomauttaa.

Kehitystyötä kuitenkin tehdään, hän lisää. Tuotteen ominaisuudet kuitenkin lopulta ratkaisevat, onko tuote avuksi ruokahävikin vähentämisessä. Siksi esimerkiksi kelmun materiaalia ei Nymanin mukaan kannata vaihtaa ihan vain vaihtamisen vuoksi, vaan vasta sitten, kun monta käyttökertaa kestävä materiaali on varmasti yhtä toimiva ja hygieeninen kuin kutistemuovi.

Fredmanin todennäköisesti tunnetuin brändi, Elmukelmu, onkin käytännössä kelmun synonyymi. Nymanin mukaan syynä on erityisesti se, että tuote on vuosikymmenten aikana todettu toimivaksi, sillä se menee katki suoraan ja tarttuu astian pintaan tiiviisti.

”Kelmuhan perustelee olemassaolonsa, jos sitä ei mene hukkaan ja jos se varmasti parantaa ruuan säilyvyyttä”, Nyman sanoo.