Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Järjestö ehdottaa Suomeen uutta valmisteveroa – kohdistuisi suolaan, sokeriin ja tyydyttyneeseen rasvaan

    Verorasitus kasvaisi tuotteen sokeri-, rasva- tai suolapitoisuuden lisääntyessä.
    Ehdotuksen mukaan vero kohdistuisi valikoituun hyödykeryhmään, ja verorasitus kasvaisi tuotteen sokeri-, rasva- tai suolapitoisuuden lisääntyessä.
    Ehdotuksen mukaan vero kohdistuisi valikoituun hyödykeryhmään, ja verorasitus kasvaisi tuotteen sokeri-, rasva- tai suolapitoisuuden lisääntyessä. Kuva: Sanne Katainen

    SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry esittää Suomeen terveysperusteista veroa, joka kohdistuisi laaja-alaisesti suolaan, sokeriin ja tyydyttyneeseen rasvaan.

    Ehdotuksen mukaan vero kohdistuisi valikoituun hyödykeryhmään, ja verorasitus kasvaisi tuotteen sokeri-, rasva- tai suolapitoisuuden lisääntyessä. Veronalaiset tuotteet määräytyisivät sen perusteella, edistääkö niiden verottaminen terveellistä ravitsemusta.

    SOSTE:n mukaan laaja-alainen vero muuttaisi parhaassa tapauksessa sekä kuluttajien että tuottajien käyttäytymistä ja tekisi saatavilla olevista elintarvikkeista terveellisimpiä.

    Terveysperusteinen valmistevero keräisi valtiolle verotuloja ja samalla myös säästäisi julkisen vallan kuluja, kun veron myötä terveydelle haitallisten tuotteiden kulutus vähentyy.

    ”Uuden terveysveron valmistelu on käynnistettävä välittömästi, jotta se voidaan ottaa käyttöön jo tämän hallituskauden aikana. Terveysperusteiselle valmisteverolle ei ole enää olemassa oikeudellisia esteitä, joita esitettiin vielä valtiovarainministeriön sokeriverotyöryhmän selvityksen aikaan vuonna 2013”, SOSTE:n pääsihteeri Vertti Kiukas huomauttaa tiedotteessa.

    SOSTE:n esittämässä terveysveromallissa verotettavien tuotteiden valikointi tapahtuisi teknisesti tullitariffinimikkeistöä hyödyntäen. Verotuksen piiriin valikoituvat tuoteryhmät määriteltäisiin veron tavoitteita noudattaen.

    Se, että elintarvike kuuluu johonkin veronalaiseen tullitariffiryhmään, ei vielä yksin kuitenkaan tarkoittaisi, että tuotteesta kuuluu maksaa vero. Suomen terveysvero toteutettaisiin yhdistelmämallin mukaisesti, jossa tuotteen ravintoainepitoisuus määräisi verovelvollisuuden syntymisen ja veron suuruuden.

    Veron ulkopuolelle rajattavat tuotteet olisivat sellaisia, joiden verottaminen ei olisi linjassa veron tavoitteen eli terveellisen ravitsemuksen edistämisen kanssa.

    ”Koska veron tavoitteena on terveellisen ravitsemuksen edistäminen, veropohjasta tulisi jättää kokonaan pois sellaiset tuotteet, joita voidaan pitää terveellisenä, vaikka ne sisältävät luontoisesti paljon esimerkiksi sokeria. Tällaisia veropohjan ulkopuolelle jätettäviä tuotteita olisivat esimerkiksi kasvikset, hedelmät ja marjat. Vastaavasti esimerkiksi pähkinät, avokado ja lohi sisältävät luonnostaan paljon rasvaa”, SOSTE:n pääekonomisti Jussi Ahokas summaa tiedotteessa.

    Jotta vero ajaisi tarkoitustaan parhaalla mahdollisella tavalla, verotukseen sovellettaisiin alarajaa, jonka alittuessa veroa ei kannettaisi. Näin veroa ei kannettaisi tuotteista, jotka sisältävät ainoastaan vähäisissä määrin terveydelle haitallisia ravintoaineita. Samalla vähennettäisiin verotuksesta aiheutuvaa hallinnollista taakkaa.

    SOSTE:n visiossa veroa kannettaisiin veroluokkien mukaisesti, ja ne asetettaisiin siten, että ne kannustavat valmistamaan terveellisempiä tuotteita ja siirtymään alemmalle verotasolle.