Mitä jos nakkipaketissa olisi punainen valo ja hedelmäpussi välkkyisi vihreää? – paneeli pohti, miten arjen jauhelihasankarit saa tekemään viisaita valintoja

Tuuppaus tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kun kasvikset ja hedelmät ovat heti kauppaan tullessa houkuttelevasti esillä, niitä tulee helpommin otettua ostoskoriin. Kuva: Petteri Kivimäki

MTK:n keskiviikkona järjestämässä Ilmasto ja ravitsemus -paneelissa puntaroitiin, miten ihmiset saisi tekemään ruokavalintoja, jotka ovat sekä ympäristön että ravitsemuksen kannalta viisaita.

Sitran vanhempi asiantuntija Oras Tynkkynen peräänkuulutti valintojen helpottamista. Hän kertoi, että Belgiassa on käytössä liikennevalomerkintä, missä vihreällä merkitty on ravintosisällöltään hyvä. Voisiko tuotteessa olla myös hiilijalanjälkimerkintä? Kaupan keskusliikkeet voisivat koota tähän dataa.

Ravitsemustieteen professori Maija-Liisa Erkkola suhtautui epäilevästi pelkkään tiedonjakoon. "Ravitsemussuosituksilla tätä on yritetty." Erkkolan mukaan arjen jauhelihasankareille valintatilanteissa ruokaympäristön merkitys on valtava. "Heillä on kyllä hyvä asenne, mutta se pitäisi muuttaa käytännöksi. Tässä auttavat tuttuus ja hinta. Esimerkiksi työpaikka- ja kouluruokailun avulla ihmisiä voi tutustuttaa laajaan kasvisvalikoimaan."

Erkkola heitti ajatuksen kohtuullisuusmerkistä, joka kertoisi, että tuote on kohtuuhintainen ja sillä on kohtuullinen ympäristövaikutus.

"Tarvitaan useita ohjauskeinoja", Erkkola summaa.

Erkkola muistutti myös, että vain pieni osa kuluttajista on vegaanihippejä tai lihansyöjäuroksia, enemmistö on keskellä eikä tunne kuuluvansa kumpaankaan porukkaan. "He ovat ottamassa pieniä askelia, ja tarvitaan tönimistä, että he uskovat, että vaikutus on suuri, kun iso joukko ottaa niitä askelia."

Satokausikalenterin toimitusjohtaja Samuli Karjula uskoo myös pieniin askeliin ja helppouteen. Kun sesonkikasvikset ovat esillä heti kauppaan astuessa ja tarjolla on myös valmiita pusseja, niin vaikutus kulutukseen on ollut suuri. "Kauppa on jo tehnyt isoja temppuja", Karjula kehuu.

Paneelissa pohdittiin myös, missä asioissa Suomen ruokajärjestelmä on onnistunut.

Karjula muistuttaa, että kaupan lisäksi elintarviketeollisuudessa ja maataloudessa on jo tehty paljon ja hiilensidonnassa on isot tavoitteet. "Ehkä kymmenen vuoden päästä ympäristökeskustelu on ihan eri."

Tynkkynen kiittää teollisuutta uusista kasviproteiinituotteista. "Niiden läpimurto on ihan hämmästyttävä."

Erkkolan mielestä maksuton kouluruoka on upea esimerkki yhteisöllisestä vastuusta. "Se on väylä kasvattaa tulevan sukupolven syömistä", Erkkola korostaa ja vaatii kouluruokaan lisää rahaa.

Erkkola on havainnut, että moni nuori potee ilmastoahdistusta. Hän korostaa, että me voimme itse toimia sen eteen, ettei tulevaisuus olisi pelottava. "Se lähtee pienistä valinnoista. Voinko esimerkiksi vaihtaa yhden viikoittaisen liha-aterian palkokasvi- tai villikala-ateriaksi?"

Karjula arvelee, että tulevaa jopa ylipelätään. "Kohta on vuosi 2030 ja huomataan, että asiat toteutuivat ja me pärjättiin. Kun vuonna 2015 tulivat ensimmäiset talvikurpitsat kauppoihin, niistä puhuttiin Halloween-kurpitsoina. Vuonna 2018 kotimainen myskikurpitsa oli jo halvempi kuin tuontikurpitsa. Nyt on kulunut seitsemän vuotta, ja 40 yrittäjää elää jo kurpitsatuotannolla", Karjula kertoo esimerkin muutoksesta.

Tynkkystä on askarruttanut ruokakeskustelussa se, miten pystyy kohtaamaan eri tavoin ajattelevia ihmisiä kunnioittavassa hengessä. "Me ollaan kuitenkin samaa mieltä perustavanlaatuisissa asioissa. Että olisi hyvä, että ruoka ja maatalous olisivat ilmastovastuullisempia ja että meillä olisi kotimaista maataloutta ja saataisiin syödä kotimaista ruokaa."

Lue myös:

Mitä monipuolisempi ruokakassi, sitä enemmän saat ravintoaineita ja sitä vähemmän korostuvat yksittäisen tuotteen hiilipäästöt, kertoo tuore vertailu

Ravintoaineisiin suhteutettuna riisi on ilmastopahis – sen ravintoainesisältö on vähäinen ja viljelystä johtuvat hiilipäästöt muihin viljoihin nähden suuret