Korona toi poronlihan myyntiin sokin ja sitä yritetään myydä etelään: "Olen yrittänyt saada viestiä kaikin keinoin etelään – poro ei ole vain juhlapöydän raaka-aine"

Henri Saapunki nouti tilaamiaan lihoja marraskuun viimeisenä sunnuntaina. Lumiporon Tomi Vartiainen auttoi pakkaamaan. Kuva: Kimmo Haimi

Jaakkolan porotilan isäntä Jani Jaakkola lähti tänään maanantaiaamuna Luosto-tunturin juurelta etelään matkassaan lasti poronlihaa.

"Suoramyynti suoraan asiakkaille etelässä on selkeästi lisääntynyt. Moni on löytänyt poronlihan ensimmäistä kertaa. Me viedään osa ihan kotiovelle saakka", tilan emäntä Anu Magga kertoo.

Poroyrittäjiä ajaa etelään kotimarkkinoiden hyytyminen. Iso osa on yleensä myyty pohjoisessa paikallisesti esimerkiksi ravintoloille. Nyt se myynti on koronan vuoksi vähissä ja uusia markkinoita oli etsittävä.

Myös Utsjoella toimiva Lumiporo Oy teki marraskuun lopussa poronmyyntimatkan etelään.

Poromies Vesa Länsman ja myyntijohtaja Tomi Vartiainen ajoivat liha-autoineen Utsjoelta läntistä reittiä etelään Helsinkiin asti ja itäistä reittiä takaisin pohjoiseen.

Aikaa matkaan kuluu ainakin puolitoista viikkoa, kun ”lopuksi pitää odotella karanteenissa”, Länsman kertoo.

Anu Magga ja Jani Jaakkola pitävät Luostolla porotilaa ja järjestävät porosafareita. "Ulkomaalaisia on jopa 90 prosenttia asiakkaista. Nyt niitä ei ole", Magga sanoo. Kuva: Terhi Tuovinen/House of Lapland

Lihan hinnat ovat viime aikoina nousseet ja siitä halutaan pitää kiinni, vaikka kysyntä on laskenut.

"Jos ei ole saatu riittävää hintaa, on päätetty antaa porojen olla vapaana. Paliskuntain yhdistys on ottanut kantaa, että ei lähdetä hintaa polkemaan."

Maggan mukaan oma vienti etelään kannattaa.

Länsman on mukana maan pohjoisimmassa paliskunnassa.

”Porovuosi oli Nuorgamissa hyvä. Etelämpänä se oli huonompi, koska siellä oli niin paljon lunta viime talvena. Porot laiduntavat tunturissa ympäri vuoden. Lisärehua porot eivät juuri saa, vain keväällä hieman kuivaa heinää", Länsman kertoo.

Monella on lihan myynnin lisäksi muuta liiketoimintaa. Tosin sekin pyörii usein porojen ympärillä. Jaakkolan tilalla on porosafareita, kokkikoulua ja ravintolapalveluita.

"Poro on minulle ja perheelleni kaikki kaikessa, itse asiassa koko meidän elämä ja iso osa identiteettiä", Magga kuvaa.

Safareilla käyvät pääasiassa ulkomaalaiset. Tänä talvena heitä tuskin käy.

"Meillä on 40 ajohärkää, jotka tulevat vetämään reen sijaan tänä vuonna lonkkaa", Magga kertoo.

Maggaa pitää kiireisenä myös vasta avattu uusi ravintola Luostolla. Se on haastattelutorstaina kolmatta päivää auki.

"Listalla on tietysti poroa, koska sitä on omasta takaa. Tämä on just paras aika kehittää toimintaa. Paremmat ajat on edessä."

Parhaiten pärjäävät tällä hetkellä ne, joilla on jo ollut lihakauppaa omasta takaa, kokemusta jalostamisesta sekä verkostoja valmiina.

Mutta osa on Maggan sanoin "vähän lamaantunut".

"Osa kokee, että maailma on muuttunut yllättäen. On jääty odottamaan. On iso joukko poronhoitajia laajalla alueella, jotka on iän kaiken myynyt lihaa liikkeelle."

Maggan mukaan yksin ei kukaan jää, sillä alalla on totuttu tekemään yhdessä.

"On esimerkiksi osuuskuntia ja saman leikkaamotunnuksen alla on useita poronhoitajia. Poronhoito perinteisesti on todellista tiimityötä. Kaikki tehdään yhdessä."

Verkostot ovat siis olemassa ja koulutusta on tarjolla.

Aiemmin ei ole tarvinnut markkinoida etelään. Nyt Magga esimerkiksi on järjestänyt Facebookissa kilpailuja ja arvontaa. Hän oli myös Pororeseptit-kampanjassa yhtenä kasvona.

"Moni meiltä lihaa tilannut on löytänyt meidät kampanjan kautta. Olen yrittänyt saada viestiä kaikin keinoin etelään ja tehdä kynnyksen mahdollisimman matalaksi. Poro ei ole vain juhlapöydän raaka-aine, vaan on satoja erilaisia keinoja valmistaa sitä."

Viime talvena yritys kävi etelässä kerran, mutta alkavana talvena saatetaan tulla toistamiseen, poromies Vesa Länsman arvioi. Kuva: Kimmo Haimi

Lumiporolla oli Hyvinkäällä puolen tunnin pysähdys marraskuun viimeisenä sunnuntaina puolilta päivin. Pakettiauto oli täpötäynnä lihapaketteja.

Väkeä riitti myyntipaikalle koko puolen tunnin ajaksi. Jonotus sujui turvavälejä noudattaen. Lähes kaikilla hakijoilla oli maskit, vaikka oltiin ulkona.

Osa oli kerännyt tarjolla olevista lihoista mieleisensä, moni osti valmiin tuotepaketin. Länsman arvioi, että Lumiporon vuosimyynnistä kolmasosa kertyy tällä matkalla.

Jari Seppä Nurmijärveltä oli tullut hakemaan ison muovikassillisen poronlihaa: käristystä, paistia ja jauhelihaa. Seppä arvioi, että kassista riittää perheen tarpeisiin koko vuodeksi. ”Poro on juhlaruoka, jota syödään vain silloin tällöin.”

Käristys on ollut ylivoimaisesti suosituin pororuoka, mutta nyt paisti on kirinyt rinnalle, mies kertoo.

Poronliha on tuttua Kiimingistä kotoisin olevalle Sepälle. Monena vuonna on työporukan kanssa tehty yhteistilaus.

Lumiporon tarjontaan mies törmäsi sattumalta netissä seikkaillessaan, tarttui tilaisuuteen ja tilasi erän lihaa.

Otsikkoa ja juttua korjattu 8.12.2020 kello 9.26. Poroja ei jätetä teurastamatta, sillä poronhoitajilla on teuraskiintiöt. Teurastuksia ei ole voitu aloittaa syksyllä, koska lihakauppoja ei ole voitu tehdä. Siksi lihalle etsitään uusia markkinoita etelästä.