Lapsiperheen arjen pelastus on tuote, joka kelpaa sekä urheilijalle että kotivaran kerryttäjälle
Kotimainen pasta pystyy erottumaan tuontituotteista erityisesti kuitupitoisuudella.
Pastan suosio vain jatkuu. Kuva: Jaana KankaanpääMuistatko, mitkä tuotteet loppuivat kauppojen hyllystä, kun koronasta tuli pandemia maaliskuussa 2020? Tuolloin ihmiset hamstrasivat vessapaperia, säilykkeitä ja pastaa.
Pasta, jos mikä, onkin monen kotitalouden arjen pelastaja ja kotivaran kovaa ydintä, sillä se kypsyy nopeasti ja säilyy pitkään. Pastalla tarkoitetaan yksinkertaisimmillaan vedestä ja jauhoista valmistettua elintarviketta, joka taipuu moneen muotoon. Suomalaisille tutuimpia pastoja ovat makaronilaatikosta tutut sarvimakaronit ja pitkä, ohut spagetti.
Perinteinen sarvimakaroni lohkaiseekin suomalaisten pastankulutuksesta leijonanosan, kertoo Raision kategoriapäällikkö Pauliina Öhman. Muita suosikkipastoja ovat spagetit ja erilaiset kuviopastat, ja Öhmanin mukaan tämä kertoo siitä, että pasta on aivan erityisesti lapsiperheiden suosiossa.
”Pasta on peruselintarvike, jonka suosiota trendit eivät hirveästi hetkauta”, Öhman kuvailee.
Nykyään vallalla oleva, hyvinvointia ja terveellisyyttä korostava elämäntapa suosii pastaa.
Jotain muutoksia suomalaisten pastamaussa on kuitenkin ollut havaittavissa noin 10:n viime vuoden aikana. Selkein muutos koskee Öhmanin mukaan pastojen kuitupitoisuutta ja sitä, että tummien ja täysjyväisten pastojen suosio on kasvanut.
Toisin sanoen pastoissa on nähtävissä sama ilmiö kuin muissakin elintarvikkeissa, eli valikoimat ovat monipuolistuneet ja esimerkiksi erityisruokavaliot on paremmin otettu huomioon.
”Pasta on valtavan laaja käsite. Jos haluaa vältellä vaikka valkoista vehnää, pastoista löytyy silti paljon vaihtoehtoja”, Öhman sanoo.
Nykyään vallalla oleva, hyvinvointia ja terveellisyyttä korostava elämäntapa suosii pastaa, Öhman huomauttaa. Urheilijat ovat nimittäin pitkään suosineet pastaa juuri sen tarjoaman pitkäkestoisen energian vuoksi.
Voisi luulla, että kotimaisella pastalla on hankala kilpailla, kun pilkkahintaista tuontipastaakin tuodaan Suomeen jatkuvasti.
Kaikki Suomessa myytävä pitkä spagetti on Suomessa Öhmanin mukaan tuontitavaraa, sillä Suomessa ei ole yhtään pitkän spagetin tuotantolinjaa.
Kotimaisuus on nostanut viime vuosina kuluttajien silmissä arvostusta.
Ei kotimaisella pastalla silti huonosti mene, vaan päinvastoin, Öhman lisää. Hänen mukaansa kotimainen pasta on suomalaiseen makuun sopivaa ja raaka-aineiltaan melkoisen kekseliästä. Suomessa osataan hyödyntää kotimaista vehnää pastan tekoon ja yhdistää siihen myös kauraa tai ruista.
Lisäksi makaronilaatikoissa yleisesti käytetyt sarvimakaronit ovat Suomessa käytännössä pelkästään kotimaista tavaraa.
Erottuminen kannattaa, Öhman muistuttaa. Torino-pastoissa on keskitytty nimenomaan runsaskuituisiin vaihtoehtoihin, sillä tuontipasta on lähinnä durumvehnästä valmistettua ja suhteellisen kuidutonta.
Kuitupitoisia pastoja kannattaa Öhmanin mukaan kokeilla ennakkoluulottomasti, jotta löytää oman suosikkinsa valikoimasta, joka kasvaa vuosi vuodelta.
Öhman on huomannut, että kotimaisuus on nostanut viime vuosina kuluttajien silmissä arvostusta.
”Kotimaisten raaka-aineiden ja kotimaisen työn merkitys ymmärretään mielestäni nykyään viime vuosikymmentä paremmin. Siihen vaikuttavat sekä ympäristönäkökulmat että keskustelu huoltovarmuudesta.”
Pasta pysyy jatkossakin suomalaisten ruokalautasilla, Öhman uskoo.
”Ei vähiten siksi, että suomalaisten liian vähäisestä kuidunsaannista puhutaan jatkuvasti, ja täysjyväpastastahan saa kuitua helposti.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
