Väitös: Eläinproteiinien runsas syönti lisää kehon matalaa tulehdusta ja sairauksia
Valtaosa suomalaisista saa ruokavaliostaan riittävästi tai jopa tarpeettoman paljon proteiinia.
Lihaa runsaasti kuluttavilla on usein verrattain suuri painoindeksi sekä veressään keskimääräistä enemmän matala-asteisesta tulehduksesta kertovaa proteiinia. Kuva: Jaana KankaanpääItä-Suomen yliopistossa tehdyn väitöstutkimuksen mukaan eläinproteiiniin painottuva ruokavalio ja erityisesti runsas lihan syönti kasvattaa tyypin 2 diabeteksen ja sairauksista johtuvien kuolemien riskiä.
Sen sijaan viljatuotteiden käyttö pienentää edellä mainittuja terveysriskejä.
Terveystieteiden maisteri Heli Virtasen väitöskirjan tavoitteena oli selvittää, onko ruokavalion kokonaisproteiinin saannilla ja eri lähteistä saatavilla proteiineilla yhteyttä tyypin 2 diabeteksen, sepelvaltimotaudin, sydämen vajaatoiminnan tai sairauksista johtuvan kuolleisuuden riskiin.
”Idea lähti siitä, että ravitsemuskeskustelua hallitsivat pitkään hiilihydraatit ja rasvat, eikä proteiini tuntunut herättävän niin suurta mielenkiintoa”, Virtanen kertoo tiedotteessa.
Väitöskirjassa tarkasteltiin myös, miten eri proteiinilähteiden käyttö yhdistyy sairauksia ennustaviin riskitekijöihin. Tutkimuksessa kävi ilmi, että lihaa runsaasti kuluttavilla on usein verrattain suuri painoindeksi sekä veressään keskimääräistä enemmän matala-asteisesta tulehduksesta kertovaa C-reaktiivista proteiinia.
Runsas viljatuotteiden käyttö yhdistyi puolestaan pienempään painoindeksiin ja pienempään paastoglukoosin ja herkän C-reaktiivisen proteiinin pitoisuuteen veressä.
Tutkimusaineistona väitöskirjassa oli Sepelvaltimotaudin vaaratekijätutkimus, johon osallistui yli 2 600 keski-ikäistä miestä Kuopiosta ja lähikunnista.
Miesten ruokatottumuksia kartoitettiin tutkimuksen alussa vuosina 1984–1989 neljän päivän ruokapäiväkirjoilla. Tutkittavia seurattiin keskimäärin 19–22 vuoden ajan ja tieto tämän seuranta-ajan aikana tapahtuneista sairastumisista ja kuolemista kerättiin kansallisista rekistereistä.
Tutkimukseen 1980-luvulla osallistuneiden miesten keskimääräinen lihankäyttö oli noin 160 g vuorokaudessa eli melko samalla tasolla kuin suomalaisilla keski-ikäisillä miehillä nykyään, sillä FinRavinto 2017 -tutkimuksen mukaan miesten keskimääräinen lihankulutus on noin 170 g vuorokaudessa.
”Vertailtaessa havaintoja nykypäivän ruokatottumuksiin on kuitenkin hyvä huomata, että siipikarjaa käytettiin tuolloin hyvin vähän ja valtaosa käytetystä lihasta oli nimenomaan punaista lihaa”, Virtanen tähdentää.
Ruokavaliotekijöiden lisäksi miehiltä kartoitettiin kattavasti muita terveyteen kytköksissä olevia tekijöitä, kuten alkoholinkäyttöä, tupakointia, koulutustaustaa ja liikuntatottumuksia. Nämä taustatekijät huomioitiin tilastollisissa analyyseissä.
Virtanen painottaa, että lukuisissa muissakin tutkimuksissa on saatu viitteitä siitä, että kasviproteiinien suosiminen on terveellisempää kuin lihaproteiinien.
”Jos lihaa on lautasella päivittäin runsaasti, on sekä terveyden että ympäristön näkökulmasta perusteltua pyrkiä ainakin kohtuullistamaan käyttöä”, Virtanen summaa.
Lisäksi on hyvä muistaa, että valtaosa suomalaisista saa suosituksiin nähden ruokavaliostaan aivan riittävästi tai jopa tarpeettoman paljon proteiinia.
Väitöstilaisuus järjestetään Kuopion kampuksella 21.4. klo 12.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
