Vienninedistäjä kiittää elintarvikeviennin yhteistyösopimusta: Antaa oikean viitekehyksen
"Julkisen vallan myöntämät summat eivät ole suuria, mutta tärkeitä. Niiden avulla tehdään asioita, joihin yrittäjät eivät yksin pysty", toteaa Food from Finlandin johtaja Esa Wrang.
Esa Wrangin mukaan pohjoismainen aspekti on jo testattu Aasiassa ja hyväksi havaittu. "Se lisää näkyvyyttä." Kuva: Riitta MustonenEsa Wrang on työskennellyt Suomen elintarvikeviennin eteen vuosia ja nähnyt, miten Ruotsi porskuttaa ja Suomi tulee jälkijunassa. Ministerien keskiviikkona solmima yhteistyösuunnitelma on Wrangin mukana tervetullut molempien maiden viennin vahvistamiseksi.
"Meillä on sama tavoite, tuplata elintarvikevienti, mutta resurssit ovat rajalliset. Yhdessä tekemällä säästetään kustannuksia ja saadaan parempaa näkyvyyttä", Wrang kiteyttää.
Yhteistyötä on jo testattu viime vuonna messuilla Hong Kongissa ja Shanghaissa. "Partnerinamme oli Business Sweden ja kokemukset olivat erittäin hyvät."
Vielä viisi vuotta sitten Suomi oli Wrangin mukaan täysin ulkona tällaisista kuvioista.
Ruotsissa Food From Sweden on toiminut yli 20 vuotta ja heidän uusi iskulauseensa on Try Swedish. Suomessa Food from Finland on vasta alle viisivuotias.
"Meillä ei ole panostettu niin kuin Ruotsissa, mutta järjestelmällisellä suunnittelulla saamme paljon aikaan. Yhteistyö viranomaisiin päin on myös ehdottoman tärkeää", Wrang viittaa Eviraan, maa- ja metsätalousministeriöön ja työ- ja elinkeinoministeriöön.
"Viranomaisneuvottelut kulkevat käsi kädessä kaupallisen puolen kanssa. Tässäkin yhteistyö, tiedonvaihto ja resurssien yhdistäminen Ruotsin kanssa on hyödyllistä."
Tärkeinä vientimarkkinoina Wrang mainitsee Aasian, Afrikan ja nousevana Yhdysvallat. Näillä alueilla Suomi ja Ruotsi ovat kovin pieniä maita, jota nousu pohjoismaiselle tasolle hyödyttää.
Suomi on juuri saanut maitotuotteiden viennin auki Etelä-Afrikkaan, ja Kiinaan Suomi vie sianlihaa. Sekä Suomi että Ruotsi jonottavat sianlihan suhteen Etelä-Afrikan markkinoille.
Wrangin mukaan Suomi ei kilpaile vientimarkkinoilla Ruotsin kanssa, vaan kilpailu tulee muualta Euroopasta ja esimerkiksi USA:sta, joka etenkin Kiinan markkinoilla on vahva. Pohjoismaina Suomi ja Ruotsi yhdessä ovat Kiinassakin vahvempia kuin yksin.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
