Suomalaisten lempiviinit tulevat Chilestä – Suurimmillakin viinitarhoilla rypäleet poimitaan yhä käsin, sillä koneellisessa poiminnassa ne herkästi rikkoutuvat

Andien juurelle Santiago de Chilen kupeeseen perustettiin 1890-luvulla Concha y Toron viinitarha. Siitä polveutuva yhtiö on nykyään koko Latinalaisen Amerikan merkittävin viinintuottaja. Kuva: Jukka Koivula

Viiniopas Roxana Damann esittelee Concha y Toron viinitarhaa turisteille. Kuva: Jukka Koivula

Etelä-Amerikassa, Tyynenmeren ja Andien vuorijonon välissä sijaitseva pitkä ja kapea Chile on seitsemänneksi merkittävin viinintuottajamaa maailmassa.

Viininviljelyä Chilessä ovat vauhdittaneet otolliset ilmasto-olosuhteet, pitkät perinteet, vahva osaaminen viininvalmistuksessa sekä alhaiset tuotantokustannukset.

Viinitarhat sijaitsevat maan keskiosassa. Ne levittäytyvät noin 800 kilometrin pituiselle alueelle.

Laajalla viinintuotantoalueella ilmasto vaihtelee rannikon viileistä laaksoista kuumaan alankoon.

Chilessä on seitsemän viinialuetta. Niistä tunnetuin ja tuottavin on viidestä viinilaaksosta muodostuva, pääkaupunki Santiagon ympärille avautuva Keskuslaakso.

Siellä tuotetaan noin 93 prosenttia Chilen kaikista viineistä.

Koko Latinalaisen Amerikan merkittävin viinintuottaja on tänä päivänä chileläinen Concha y Toro.

Vuonna 1893 Don Melchor perusti Chilen pääkaupungin Santiago de Chilen kupeeseen, Andien vuorijonon juurelle pienen Concha y Toron viinitarhan.

Viinitarha pysyi perheyrityksenä vuoteen 1921 saakka, jolloin tuotantoa alettiin laajentaa voimakkaasti. Yhtiö listautui pörssiin ja sen valmistamia viinejä alettiin viedä Chilen rajojen ulkopuolelle.

Viinivalikoima monipuolistui 1900-luvulla vuosikymmen toisensa jälkeen. Samalla alettiin keskittyä entistä monimutkaisempien viinien valmistamiseen.

Uuden suuntauksen lippulaivaksi nousi Casillero del Diablo -viinibrändi.

Tänä päivänä Concha y Toro on yksi maailman suurimmista viiniä valmistavista yrityksistä.

Concha y Toro on kasvanut laajalle verkottuneeksi kansainväliseksi yrityskonsortioksi, jonka valmistamia viinejä viedään maailman eri laidoille.

"2000-luvun alussa käynnistyi markkinointikampanja, jossa Casillero del Diabloa alettiin muokata kansainvälisesti tunnetuksi brändiksi", Concha y Toron viestintäjohtaja Isabel Alvarez Bulacio toteaa.

"Vuosituhannen alkuvuosina Aasian-vientiä alettiin vauhdittaa Singaporesta käsin ja viinipeltoja ostettiin tuotantokäyttöön Yhdysvalloista", Alvarez Bulacio kertoo.

Vuonna 2019 Concha y Toro on Chilen suurin viininviejä, joka yksin vastaa kolmanneksesta maasta ulos vietävistä viiniartikkeleista.

Concha y Toron alaisuudessa olevia viinipeltoja on Etelä- ja Pohjois-Amerikassa yhteensä 10 804 hehtaaria.

Yhtiön viennistä 50,2 prosenttia suuntautui viime vuonna Eurooppaan.

Pohjoismaihin omana markkina-alueenaan on keskitytty erikseen vuodesta 2000 alkaen.

Vuonna 2016 Suomessa myydyistä punaviineistä, yhteensä 24,5 miljoonasta litrasta, lähes 30 prosenttia oli chileläisiä.

Valkoviinejä myytiin samana vuonna Suomessa yhteensä 21,2 miljoonaa litraa. Suosituimpia olivat chileläiset, eteläafrikkalaiset, saksalaiset ja italialaiset valkoviinit.

Chileläisten valkoviinien myyntiosuus oli 23 prosenttia.

Keskuslaakson viinialueilla on havaittavissa sateen katvealueeksi kutsuttu ilmiö, joka saa alkunsa Andien vuoristosta.

Andien toisella puolella koetaan runsaita sateita, mutta vuorten vastakkaisella puolella on hyvin kuivaa.

Chilen viiniteollisuus hyötyy kuivasta ja pitkästä kasvukaudesta. Myös auringonvalo on seudulla runsasta.

Lämpimään ilmamassaan sekoittuu öisin Andeilta alas laaksoon virtaavaa kylmempää ilmaa.

Lämpimän ja kylmän ilmamassan sekoittuminen yhdistyy kuivuuteen sekä jatkuvaan auringonpaisteeseen.

Edellä mainittujen ilmiöiden yhteisvaikutuksena syntyy Chilen viinirypäleiden omintakeinen kasvuympäristö.

Sanotaan, että siitä syntyy chileläisille viineille ominainen, hieman hapan maku.

Säät ja sateet ovat helpommin ennustettavissa kuin valtaosassa muissa maailman viinintuotantoalueista.

Suurimman ongelman viinituotannolle Chilessä aiheuttavat maanjäristykset, jotka ovat olleet ajoittain hyvinkin rajuja.

Chilen suurimmillakin viinitarhoilla rypäleet poimitaan edelleen käsin, sillä koneellisessa poiminnassa ne herkästi rikkoutuvat.

Maa on tullut perinteisesti tunnetuksi punaviineistään, mutta viime vuosina myös valkoviinit ovat alkaneet kasvattaa suosiotaan.