Viime vuoden lopulla julkaistut ravitsemussuositukset ovat herättäneet keskustelua, etenkin siksi, että lihaa suositellaan syömään viikossa aiemman 500 gramman sijaan nykyisin vain 350 grammaa. Tästä monelle voi herätä mieleen kysymys siitä, miten lihan oikein saa lautasella korvattua niin, että ruoka olisi vielä mahdollisimman kotimaista.
Aiemman suosituksen mukaan kolmessa ateriassa viikossa sai olla punaista lihaa. Nyt käytännössä kahdessa ateriassa viikon aikana saa olla punaista lihaa. Kahden punaista lihaa sisältävän aterian lisäksi voi satunnaisesti käyttää leikkeleitä ja makkaroita.
Itä-Suomen yliopiston ravitsemusterapian professori ja valtion ravitsemusneuvottelukunnan jäsen Ursula Schwab kertoo, että muutos suosituksissa on hyvin pieni. Käytännössä yhtä ateriaa pitäisi muuttaa, jos aiemmin on syönyt suositusten mukaan.
Kalaa suositellaan syömään edelleen 2–3 kertaa viikossa. Punaista lihaa voikin korvata esimerkiksi kalalla. Professori toteaa, että kalaa saa myös edullisesti, vaikka lohikalojen hinta on viime vuosina noussut.
”Paljon muitakin kaloja meillä on”, hän vinkkaa.
Siipikarjan kulusta ei tarvitse terveyssyiden takia muuttaa.
”Jos on aiemmin syönyt 2–3 kertaa viikossa siipikarjaa, sen voi terveysnäkökulmasta tehdä edelleenkin.”
Kasviproteiiniaterioita olisi hyvä syödä ainakin yksi viikossa. Jos kuitenkin syö esimerkiksi kolme kertaa viikossa siipikarjaa, kolme kertaa viikossa kalaa ja kerran viikossa punaista lihaa, ei kasviproteiinin käyttö ole tarpeen.
”Jos palkokasvit eivät ole tuttuja, eikä niitä halua tai pysty käyttämään, ihan hyvin tutuillakin elintarvikkeilla pystyy ravitsemussuositusten mukaisesti syömään”, Schwab sanoo.
Professori Schwab korostaa, ettei suositeltavan ruokavalion koostamiseen ole yhtä ainoaa oikeaa tapaa, vaan sen voi tehdä monella tavalla.
”Jos on syönyt kalaa vähän, toki on tärkeää yrittää kala-aterioita lisätä”, Schwab kuitenkin sanoo.
Schwabin mukaan joustavuuden syynä on se, että osa ihmisistä ei pysty käyttämään palkokasveja, vaikka haluaisi. Toisaalta osalle ihmisistä kala aiheuttaa allergiaoireita.
Se, että lihan kulutuksensa siirtäisi maitotuotteisiin, ei kuitenkaan ole järkevää. Schwab huomauttaa, että kunnollisen aterian koostaminen esimerkiksi juustosta on hyvin vaikeaa, ja lisäksi juustoissa on haitallista kovaa rasvaa. Voikin olla niin, että jos lihan sijaan syö juustoa, kolesteroliarvot heikkenevät.
Maitotuotteita suositellaan käyttämään 3,5–5 desilitraa vuorokaudessa. Mukaan lasketaan myös juustot.
Ruokavalion koostamisessa onkin syytä muistaa kohtuus. Jonkun ruoka-aineen suosiminen nimittäin vääristää kokonaisuutta. Schwab muistuttaa, että jonkun ruoka-aineen suosiminen voi johtaa siihen, että joitakin tärkeitä ravintoaineita ei saa tarpeeksi.
Schwabin mukaan suositusten mukaisen ruokavalion pystyy helposti koostamaan kotimaisista raaka-aineista. Kotimaisuus muodostuu haasteeksi lähinnä silloin, kun puhutaan kasviproteiineista. Vaikkapa härkäpapuun ja kauraan pohjautuvia proteiininlähteitä toki on, mutta esimerkiksi soija ei ole kotimaista.
”Jos palkokasvit eivät ole tuttuja, eikä niitä halua tai pysty käyttämään, ihan hyvin tutuillakin elintarvikkeilla pystyy ravitsemussuositusten mukaisesti syömään.”
