
Uudet ravitsemussuositukset hämmensivät ministerinkin: ”Monien ikäihmisten vatsa ei kestä sellaista määrää palkokasveja”
Ministeri Sari Essayahia eivät uudet, ensi viikolla julkaistavat ravitsemussuositukset miellytä.
Raportin tekijät eivät ole tyytyneet pohjoismaisiin ravitsemussuosituksiin vaan suosituksia on tehty vielä kunnianhimoisemmin, Essayah kommentoi. Kuva: Sanne KatainenMaa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin (kd.) mielestä kansallisten ravitsemussuositusten alkuperäiset tavoitteet ovat vahvasti hämärtyneet. Esimerkiksi huoltovarmuus ja ruokaturva eivät ole merkittävässä roolissa koko raportissa.
”Onko kaikki relevantti tutkimus tässä mukana, ja kuinka paljon kokonaisuutta on rakennettu kansanvälisiin näkökulmiin pohjaten niin, että unholaan on jäänyt suomalainen kestävyysnäkökulma.”
”On tiedossa, että suomalaisen naudanlihantuotannon monimuotoisuusvaikutukset ovat keskiarvoa kestävämpiä ja vesiniukkuudestakin on huolehdittu”, Essayah totesi toimittaja-aamiaisella.
”Raportin tekijät eivät ole tyytyneet pohjoismaisiin ravitsemussuosituksiin.”
Essayahin mielestä tulevissa suosituksissa ei ole katsottu asioita ainoastaan kliinisen ravitsemustieteen kannalta. Tavoitteet on tehty perustuen mahdollisimman pieniin ympäristövaikutuksiin.
”Suosituksissa sanotaan, että ympäristösyistä punaisen lihan kulutuksen tulee olla huomattavasti alle pohjoismaisen suosituksen ja enintään 350 grammaa viikossa. Ravitsemussuosituksen mukaiseen ravintoaineiden saantiin voidaan päästä suositusten mukaan ilman punaista lihaa.”
Essayah kävi tilaisuudessa läpi tulevia suosituksia viitaten pohjoismaisten ja kansallisten ravitsemussuositusten eroihin.
”Edelleen suosituksissa todetaan, että pohjoismaisia suosituksia kunnianhimoisemmat ruokasuositukset haitallisten ympäristövaikutusten pienentämiseksi ovat linjassa kansainvälisen ja myös pohjoismaisen ministerineuvoston tavoitteiden kanssa”, jatkaa Essayah raportin läpikäymistä.
”Tämän raportin tekijät tuovat siis esille sen, että eivät ole tyytyneet pohjoismaisiin ravitsemussuosituksiin vaan suosituksia on tehty vielä kunnianhimoisemmin.”
”Monien ikäihmisten vatsa ei kestä sellaista määrää palkokasveja, joilla turvattaisiin tarvittava proteiinin määrä”, Essayah toteaa. Kuva: Sanne KatainenEssayah on erityisesti huolissaan siitä, miten mahdollisten suositusten toimeenpano vaikuttaisi kouluruokailuun ja vanhuksien ravitsemukseen.
”On tiedossa, että monien ikäihmisten vatsa ei kestä sellaista määrää palkokasveja, joilla turvattaisiin tarvittava proteiinin määrä pitkälti kasviproteiinilla. Pidän kyllä hyvin erikoisena, jos esimerkiksi vanhusten ravitsemussuosituksen kohdalla ympäristöperusteisesti heidän ruokavaliotaan ohjattaisiin täysin sopimattomaan suuntaan.”
Essayah muistuttaa myös siitä, että mikäli ravitsemussuositukset laitettaisiin tällaisenaan voimaan, niin esimerkiksi palkokasvien tuotanto ei maassamme riittäisi.
”Tuolloin tullaan senkin asian eteen, että aletaan puhua tuonnin määrän kasvattamisesta.”
Maa- ja metsätalousministeri korostaa, että ravitsemussuositusten laatija on asiantuntijaelin, joka sinällään on valtioneuvoston suoran vaikuttamisvallan ulkopuolella.
Essayah esittää kuitenkin, että julkistettavien ruokasuositusten ympäristö-, huoltovarmuus- ja ruokaturvakokonaisuuksien vaikuttamisarviointia jatketaan ja siitä julkaistaan oma raportti. Tämä siksi, että neuvottelukunnan lakisääteinen tehtävä on seurata ja arvioida toimenpiteiden vaikutuksia ravitsemukseen, terveyteen ja ruokajärjestelmään.
”Meillähän on meneillään iso ruokajärjestelmän strategiatyö ja siksikin on erittäin tärkeää, että tarkastelua jatketaan joka näkökulmalta”, Essayah päättää.
Huom 17.1.2025: Artikkeli on julkaistu 22.11.2024, mutta sen verkkoversiossa ilmeni ongelmia ja siksi se julkaistaan nyt uudelleen.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat







