Luutnantti sai suomalaiset syömään kasviksia
Samuli Karjulan harrastuksesta kasvanut bisnes on lisännyt suomalaisten kasvisten syöntiä miljoonilla kiloilla. Etenkin kotimaisten juuresten, kurpitsojen ja kaalien menekki on kasvanut.
Samuli Karjulan kehittämä Satokausikalenteri auttaa kuluttajaa valitsemaan tuoreempia, maukkaampia, edullisempia ja ravinteikkaampia kasviksia. Kaupoista erityisesti S-ryhmä hyödyntää kalenteria sesonkituotteiden esillepanossa.Vielä muutama vuosi sitten luutnantti Samuli Karjula uurasti armeijan leivissä. Vapaa-ajallaan hän harrasti ruokaa ja pohti, miksi satokausien noudattaminen on kuluttajalle niin hankalaa. Perheen kasvisten ja hedelmien käyttö oli jäänyt turhan suppeaksi.
”Kehitin itselleni satokausiin keskittyvän kalenterin, jotta oppisin syömään enemmän ja monipuolisemmin kasviksia ja vieläpä edullisesti.”
Nyt ura armeijassa on jäänyt taakse ja Karjula työllistää itsensä kasvisten parissa.
Harrastuksesta liikkeelle lähtenyt Satokausikalenteri löytyy jo ainakin 15 000 kotitaloudesta. Joukossa on myös kouluja, päiväkoteja, laitoskeittiöitä ja ravintoloita.
Keltajuuri ampaisi myyntihitiksi
Karjulan mukaan Satokausikalenteri on muuttanut oleellisesti hänen perheensä ruokailutottumuksia. Palautteen perusteella myös monen muun suomalaisen kasvistenkäyttö on mullistunut.
Karjula on yllättynyt S-ryhmän ja muiden ruokakauppojen kanssa tehdyn yhteistyön vaikuttavuudesta.
S-ryhmä ilmoitti kasvisten menekin lisääntyneen viime vuonna yli 12 miljoonalla kilolla verrattuna edelliseen vuoteen. Tämä vuosi näyttää vielä lupaavammalta.
”Äkkiseltään voisi kuvitella, että kasvu on tapahtunut eksoottisilla tuontikasviksilla, mutta ylivoimaisesti eniten menekki on lisääntynyt kotimaisilla juureksilla, kurpitsoilla ja kaaleilla.”
Kotimaisista kasviksista suurimman suosion sai keltajuuri, jonka menekki lisääntyi yli 30-kertaiseksi.
Kurpitsojen, mustajuuren ja punakaalin myynti kymmenkertaistui. Nelinkertaiseen menekkiin ylsivät palsternakka, kyssäkaali, savoijinkaali sekä kotimainen päärynä.
Kauppaketjuista S-ryhmä on ottanut Satokausikalenterin selvimmin käyttöönsä. Toki Lidl ja K-kaupat hyödyntävät myös sesonkeja omien aikataulujensa mukaan.
Helmikuussa tankataan oranssia
Kansanterveyden näkökulmasta suomalaisilla on varaa kasvattaa kasvisten kulutusta. Pohjoismaisen ministerineuvoston vuonna 2012 teettämän tutkimuksen mukaan alle kymmenes suomalaisista syö kasviksia, marjoja ja hedelmiä suositellut viisi annosta päivässä.
”Tähän asti valtaosa syömistämme kotimaisista vihanneksista koostuu alle kymmenestä eri kasviksesta. Syömme myös hedelmiä suppeasti: pääosin sitruksia, banaania ja omenaa”, Karjula luettelee.
Satokausikalenteriin on kerätty tiedot yli 150 kasviksen sesongeista, joten sen avulla repertuaarin monipuolistaminen onnistuu varmasti.
”Paremmin kohdennetulla kysynnällä pienennetään myös ruokahävikkiä, kun kauppojen ei tarvitse pitää hyllyssä kaikkia kasviksia ympäri vuoden.”
Helmikuun satokausikasviksia ovat kotimainen porkkana, bataatti sekä erilaiset sitrushedelmät. Karjulan mukaan porkkana on nostettu sesonkituotteeksi sen hyvän säilyvyyden takia.
”Sesonkiruokailun kivijalka rakennetaan kotimaisten kasvisten varaan ja sitä piristetään tuontikasviksilla, joita täällä ei viljellä.”
Ruokaohjeita kasvisten hyödyntämiseen löytyy Satokausikalenterin Facebook-ryhmästä. Karjula on ilokseen huomannut, että sesongit korostuvat myös mediassa ja blogeissa.
”Harvoin enää näkee helmikuussa tuoreesta parsasta tehtyjä reseptejä tai äitienpäiväkakkuun käytettävän tuoreita mansikoita.”
Työ siis tuottaa tulosta. Karjula palkittiin vastikään Helsingissä Vuoden 2015 Ruokavaikuttaja -tunnustuksella.
”Ymmärsin, että voin tämän kautta olla mukana rakentamassa kestävämpää, monipuolisempaa ja maukkaampaa ruokakulttuuria”, Karjula iloitsee
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
