Poron ympärillä pyörii miljardibisnes
Jokaisen poroyksilön yhteiskunnallinen talousarvo on noin 3 000 euroa. Poro työllistää Suomessa yhteensä 8 000 henkilöä. Jaana Kankaanpää Kuva: Viestilehtien arkistoROVANIEMI
Poronlihakilon arvoa ei lasketakaan kympeissä vaan satasissa. Asia käy ilmi ruotsalaisen yrityskonsultin Bengt Erikssonin uunituoreesta selvityksestä.
Lihakilon arvoksi Eriksson laskee noin 400 euroa, kun poron perässään vetämään arvoketjuun poimitaan suorien tuottajavaikutusten lisäksi välilliset talousvaikutukset Ruotsissa ja Suomessa.
Poron olemassaolosta hyötyvät ennen kaikkea muut elinkeinot kuin poronhoito: matkailu, matkamuistoala, kuljetusala, lihanjalostus, ravintolat ja vähittäiskauppa.
”Suomessa poro työllistää suoraan 2 500 henkilöä, Ruotsissa 3 500. Välilliset vaikutukset huomioiden poron ansiosta työllistyy yhteensä noin 15 000 henkilöä; Suomessa 8 000 ja Ruotsissa 7 000”, Eriksson kertoo.
Poroelinkeinon kanssa maankäytöstä kilpaileva Metsähallitus työllistää valtakunnan mittakaavassa suoraan noin 800 henkilöä ja välillisesti 1 100. Toinen merkittävä maankäyttäjä, kaivosteollisuus työllistää Suomessa suoraan 2 300 ja välillisesti 1 900 henkilöä.
Poron tuoma 1,3 miljardin euron kokonaisliikevaihto määrittelee Suomen ja Ruotsin 440 000 eloporon yksikköarvoksi lähes 3 000 euroa. Poronlihan perustuottaja, joka saa lihakilosta noin 10 euroa, on tuotantoketjussa heikoimmassa asemassa.
Pohjoisruotsalaisen Pajalan kunnan teettämän selvityksen mukaan ruotsalaisen poronhoidon osuus 1,3 miljardin euron vuotuisesta potista on reilu kolmasosa eli noin 490 miljoonaa euroa. Suomeen porot jättävät Erikssonin valistuneen arvion mukaan noin 810 miljoonaa euroa.
Syynä Suomen suurempaan pottiin on muun muassa kaksinkertainen teurasmäärä Ruotsiin verrattuna ja poron korkeampi jalostusaste. Ruotsissa taas porojen lukumäärä ja teuraspaino ovat suuremmat kuin Suomessa.
Ruotsissa pedot tappavat vuosittain 50 000 poroa. Suomessa luku on 30 000.
”10 000 pedoille menetettyä poroa näkyy 70–90 työpaikan menetyksenä”, Eriksson laskee.
Poron suomalaiselle yhteiskunnalle tuomia kerrannaisvaikutuksia supistaa teurasmäärien väheneminen viime vuosina.
”Teurasmäärä on romahtanut reiluun 70 000 poroon. Hävikki on noin 20 000 teurasta, tästä merkittävä osa on petojen syytä. Vasova porokanta on kuitenkin sitä luokkaa, että se mahdollistaisi 100 000 teurasta joka vuosi”, Paliskuntain Yhdistyksen puheenjohtaja Jukka Knuuti sanoo.
Lapin matkailubisnes takoo 471 miljoonan euron liikevaihtoa ja noin 700 miljoonan euron matkailutuloa vuosittain. Työntekijöitä on 4 500.
Matkailulle suurin hyöty lienee maisemaa elävöittävistä ja turisteja pulkassa kiskovista eloporoista, joista on myös mukava räpsiä valokuvia matkailuauton sivuikkunasta. Ruotsissa poron imagoa matkailussa on ryhdytty hyödyntämään vasta viime vuosina, Suomessa näin on tehty jo kymmeniä vuosia.
Lapin liiton tilaston mukaan erilaiset poro-ohjelmat ovat yhdessä koiravaljakoiden kanssa kolmannella sijalla, kun mitataan merkittävän matkailijaryhmän, modernien humanistien, suosituimpia ajanvietteitä Suomessa.
Pelkkä teuraslihakilon purkaminen euroiksi ja ruotsalainen selvitys eivät siis riitä selittämään kaikkia poron tuomia välillisiä hyötyjä yhteiskunnalle.
”Kyse onkin suuntaa antavasta selvityksestä, jota haluamme laajentaa jatkossa tarkentamaan suomalaisen poronhoidon kerrannaisvaikutuksia”, Paliskuntain Yhdistyksen toimistopäällikkö Matti Särkelä sanoo.
KARI LINDHOLM
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
