LSO rakentaa yhteyttä HK Scaniin hallituksenpuheenjohtaja
LSO:n hallituksen puheenjohtaja Matti Murto on naudanlihantuottaja. Kuvassa myös vaimo Sari ja lapset Kalle ja Wilma. Markku Vuorikari Kuva: Viestilehtien arkistoKUUSJOKI, SALO (MT)
”Se on iso juttu”, LSO Osuuskunnan hallituksen puheenjohtaja Matti Murto sanoo alkutuotannon yhteistyöryhmistä.
Yhteistyöryhmissä on mukana LSO:n jäseniä sekä HK Scanin ja sen hankintayhtiö HK Agrin edustajia. Tavoitteena on kehittää tuotantotapoja tehokkaiksi ja kannattaviksi ja turvata yhtiölle lihan saatavuus.
Ryhmät rakentavat takaisin yhteyttä, joka höltyi, kun jalostus ja hankinta yhtiöitettiin.
”Tuottajat ja yhtiö istuvat saman pöydän ääreen.”
Malli on nimenomaan osuuskunnan alulle panema. Murto näkee siinä yhtäläisyyksiä toimialaorganisaatioihin, joita EU:ssa pohditaan.
Syötetään hakukoneeseen ”Matti Murto LSO”. Esiin tulee linkkejä luottamustehtäviin ja sitten lehtijuttuja – sisäpiirikaupan sakoista.
”Siihen törmää usein”, Murto huokaa muttei väistä kysymystä.
LSO osti HK Scanin osakkeita 2006. Kolme kuukautta myöhemmin HK osti ruotsalaisen Swedish Meatsin. Tuomareiden mielestä osuuskunnan hallitus oli käyttänyt sisäpiiritietoa.
Murto vakuuttaa, ettei niin ollut. ”Toteutimme osuuskunnan hallintoneuvoston tahtoa: omistusta lisätään, jos on rahaa.”
Yleisesti tiedossa oli, että Swedish Meats oli kaupan. ”Meille oli yllätys, että se tapahtui niin pian, ja että se ylipäätään tuli HK Scanille. Mahdollisia ostajia oli useita, ja myyjän päätös oli lopulta yhdestä äänestä kiinni.”
Murto on koko ajan ollut asian kanssa sinut, samoin lähipiiri. ”Yllättävän paljon tuli kannustavia viestejä.”
Osuuskunnassa silloisen hallituksen jäsenten luottamus pysyi.
Yhden johtopäätöksen LSO silti teki: osakeyhtiön ja osuuskunnan hallinnossa ei enää ole samoja henkilöitä.
Osuuskunnan ääni kuuluu silti. Toisin ei voisi ollakaan, koska LSO on HK Scanin pääomistaja, ja hallituksessa on yhä osuuskunnan jäseniä. ”Kun tehdään isoja päätöksiä, osuuskunnan on oltava niiden takana.”
Murto ei pelkää, että osuuskunnan valta pelottaa muita sijoittajia. ”Yhtiöllä on kasvollinen pitkäjänteinen omistaja. Sijoittaja tietää, mitä ostaa.”
Itse Murto osti 2 000 osaketta tultuaan valituksi HK Scanin hallitukseen 2008–2011. Annin merkintä toi vajaat tuhat lisää. ”Ne lepäävät. En spekuloi niillä.”
Murto kannustaa yhtiön nykyiseen johtoon kuuluvia ostamaan sitoutumisen merkiksi osakkeita. ”Mutta varovasti.”
Kotimaisen lihan käyttö on keskeinen omistajatahto. HK Scanissa on tosin varauduttu tuontiin.
”Sille on selkeät kriteerit: jos kotimaista ei ole tarpeeksi ja tuonti tukee tuloksentekoa, ei bisnestä tarvitse lihapulan takia lopettaa. Mutta kotimaisen kustannuksella ei tuoda.”
Linjaukseen kuuluu, että päätuotemerkit HK ja Kariniemi ovat kokonaan kotimaisia.
Lihan alkuperän ja tuotantotavan Murto soisi näkyvän joka paikassa, kaupan lisäksi ravintoloissa ja julkisissa ruokapalveluissa.
”Kun meillä on lihantuotannolle tietyt vaatimukset, on kummallista, etteivät samat vaatimukset koske kuntien ja valtion hankintoja.”
Lihan hintaan kovakaan omistajatahto ei tunne oikotietä.
”Markkinat määräävät lihan hinnan. Muuta perustetta ei ole.”
Murto harmittelee naudan, siipikarjan ja etenkin sian heikkoa tuottajahintaa. ”Tiukkaa on tuottajilla, eikä ylimääräistä ole kertynyt yhtiöllekään.”
Hintalisät ovat Suomen lihamarkkinoilla kaikkien toimijoiden käytössä.
”Osuustoiminnallisesti olisi hienoa jos kaikki saisivat saman hinnan. Toisaalta lisät ohjaavat toimintaa tehokkaammaksi ja kannattavammaksi. Tärkeintä on, että lisien perusteet ovat kaikkien tiedossa.”
Murto korostaa tuottajan ja yhtiön keskinäistä riippuvuutta. Osuuskunnan suurin tulonlähde on HK Scanin osinko, jota jaetaan jäsenille osuuspääoman korkona.
Ykköseksi Murto nostaa silti tuottajan. Hän muistelee, kuinka eräs naapuri opetti yhtiön miehiä: ”Te tarvitsette minua enemmän kuin minä teitä. Minä voin keksiä muutakin tekemistä, mutta mitä te tekisitte lihatalolla ilman lihaa?”
HEIKKI VUORELA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
