Pelottaako hammasläärin vastaanotolle meneminen? Asiantuntijat kertovat, miten silloin kannattaa toimia

Hammaslääkärikäyntiä pelkäävät toimivat usein kolmella eri tavalla. Kuva: Pekka Fali

Hammaslääkärikäyntiä pelkäävät toimivat usein kolmella eri tavalla: välttävät kohtaamasta pelkoa, jättävät mainitsematta siitä hammaslääkärille tai lykkäävät koko hommaa viimeiseen asti.

”Hammaslääkäriin liittyvät pelot ovat usein ylisukupolvisia. Ne periytyvät ajalta, jolloin kerrottiin hurjia tarinoita puuduttamatta irti kiskotuista hampaista. Niistä ajoista hoitomenetelmät ja esimerkiksi kivun hoito ovat kehittyneet valovuosia eteenpäin. Pelkoja myös ymmärretään ja osataan käsitellä ihan eri tavalla kuin 50 vuotta sitten”, Terveystalon psykologi ja psykoterapeutti Aino Kohtala kertoo tiedotteessa.

Kohtala nostaa esiin kolme yleisintä pelon välttelyn strategiaa, joihin kannattaa kiinnittää huomiota. Ne ovat pakeneminen, kertomatta jättäminen ja käynnin välttäminen.

Harva on päihittänyt pelkojaan juoksemalla niitä karkuun.

”Pelkojen hoidon yleinen teesi on, että mennään pelkoja kohti. Mitä enemmän välttelemme pelkoja, sitä vähemmän meillä on kokemusta pelkoa aiheuttavasta tilanteesta. Silloin meillä on mielessä vain kuviteltu katastrofikokemus”, Aino Kohtala kuvailee.

Oman pelkonsa taustasyitä kannattaa tutkailla uteliaasti.

”On voinut olla aiempia kipukokemuksia. Tai sitten on jännittäjätyyppi. Tai pelon voi herättää avuton tilanne, jossa ei pysty puhumaan. Kun pelosta saa kiinni ja sitä saa kerittyä auki, siitä voi tulla helpommin lähestyttävä”, Kohtala neuvoo.

Pelkoa vahvistavien ennakkoajatusten tilalle on tärkeää saada kokemuksia oikeista tilanteista. Kun vastaanotolle asti pääsee, on hyvä pysähtyä sen ääreen, mitä hammaslääkärin tuolissa oikeasti tapahtui.

Pelko ei aina näy ulospäin. Siinä on yksi syy, miksi hammaslääkäripelosta kannattaa mainita etukäteen. Toinen syy on, että hammaslääkäreillä on nykyään hyvät valmiudet pelkopotilaiden hoitamiseen ja kohtaamiseen.

Kohtala on kouluttanut hammaslääkäreitä pelon ymmärtämisestä, mahdollisista traumakokemuksista pelkojen taustalla ja keinoista, joilla pelkäävää potilasta voi rauhoittaa.

”Kun hammaslääkäri tietää potilaan pelosta etukäteen, hän osaa huomioida sen esimerkiksi selittämällä tarkemmin, mitä vastaanotolla tapahtuu. Voidaan sopia vaikka turvaa tuovia merkkejä, että käden nostamisesta poraaminen keskeytetään.”

Myös pelon normalisointi on tärkeää. Normalisoinnilla tarkoitetaan esimerkiksi sen korostamista, miten yleinen tunne hammaslääkäripelko on. Kun pelosta puhutaan avoimesti, se vähentää häpeän kokemusta.

”Ihmisen itsensä kannalta kaikkein kurjinta on tsempata vain läpi harmaan kiven ilman, että pelosta kertoo kenellekään koko aikana”, Kohtala muistuttaa.

Kaikkein epäonnisin välttelykeino on se, että hammaslääkärillä jättää kokonaan käymättä, jolloin suun ongelmat voivat kasautua. Se voi tarkoittaa hammassärkyjä ja märkiviä tulehduksia, jotka päädytään lopulta hoitamaan päivystyksessä.

Mutta eikö silloin voi pyytää nukutusta, jos suuhun on kertynyt paljon pakollista remontoinnin tarvetta?

Terveystalon suunterveyden ylilääkäri Tanja Ketola-Kinnula kertoo, että nukutusta voidaan käyttää apuna, mutta pikemminkin kertaluontoisesti. Nukutuksessa voidaan hoitaa suun tilanne sellaiseksi, että ihmisen omista hampaiden puhdistusrutiineista on hyötyä ja hän voi palata hammaslääkärin säännölliseen hoitoon.

”Kenenkään suuta ei ole mahdollista pitää terveenä pelkillä nukutusremonteilla”, Ketola-Kinnula painottaa tiedotteessa.